Piispoista luopujat
Piispainkokouksen ohje samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja heidän puolestaan rukoilemisesta hämmentää kirkon konservatiiveja. Suurin osa heistä haluaa pysyä kirkon sisäpuolella, mutta äärilaita on käytännössä järjestäytynyt omaksi kirkokseen.
Viime viikolla 11 teologia laati julkilausuman, joissa he ilmoittavat ”luopuvansa piispoista”, jotka ”kehottavat papistoa rukoilemaan Jumalan siunausta synnille”. Pappien joukossa oli Luther-säätiön aktiiveja ja muita jyrkkinä naispappeuden vastustajina tunnettuja teologeja. Yksi heistä kertoi Seurakuntalainen.fi-verkkosivustolla toimineensa vuosia kirkossa sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut sanoutuvansa irti sen teologisesta, hengellisestä ja sakramenttien yhteydestä.
Piispoista luopuminen tarkoittaa hänen mukaansa sitä, ettei heidän kanssaan ole yhteistä ehtoollista eikä heitä hyväksytä hengellisinä esimiehinä. Julkilausumassa todetaan piispojen olevan ”hengellisen elämän ulkopuolella olevia hallintovirkamiehiä”.
Tätä mieltä ovat siis teologit, jotka haluavat silti pysyä kirkon pappisvirassa. Luther-säätiöllä on jo oma piispa, seurakuntia ja rippikouluja. Eikö olisi rehellistä vetää johtopäätökset? Missä maallisessa firmassa voi haukkua johdon, valita omansa ja alkaa siirtää tuotteiden valmistusta pieniin nyrkkipajoihin? Miksei voi perustaa omaa kirkkoa, jos kirkossa kerran kaikki on pielessä? Tämän voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos maailmassa olisi vain yksi kirkko, jonka muodollista ykseyttä ei haluta hajottaa. Mutta kun kristikunta on entuudestaan pirstaloitunut, niin kyllä joukkoon mahtuu vielä yksi oikeaoppisten yhteisö, jossa kaikki ovat varmasti samaa mieltä — ainakin jonkin aikaa.
Luther-säätiö on pieni porukka, mutta suurempi joukko konservatiiveja puuhaa Lahteen ”Kirkkokansan Raamattupäivää”. Nimi hiukan kalskahtaa, sillä koolla ei ole koko kirkkokansa, vaan muutamien herätysliikejärjestöjen aktiivit. Toivottavasti tämä joukko kuitenkin toimii itse asettamansa tavoitteen mukaisesti ja miettii, miten toimia vastuullisesti kirkossa, vaikka kaikesta ei ollakaan samaa mieltä. Siihen tähtää piispojen löyhä ohjekin: on siis lupa, ei pakko, rukoilla suhteensa rekisteröineen parin puolesta.
Jaa tämä artikkeli: