Monet autoritaariset valtiot ovat joutuneet luhistumisen partaalle. – Ihmisoikeuksista on tullut uhanalainen laji, sanoo uskontojen vuoropuhelun ammattilainen, professori Azza Karam.
”Konflikti ei ole aina pahasta”, ajattelee uskontojen vuoropuhelun ammattilainen Azza Karam
Religions of Peace -järjestön pääsihteeri Azza Karamin mukaan uskonnot eivät ole ihmisoikeuksien vihollisia.
Kun äänentoisto ei toimi, professori Azza Karam huutaa Balder-salilliselle ihmisiä:
– Kasvoin kulttuurissa, jossa meidän naisina ei oleteta puhuvan kovaa!
USKOT-Foorumin 10-vuotisjuhlassa puhetta pitänyt Karam on kansainvälisen Religions of Peace -järjestön pääsihteeri ja teologian professori Amsterdamin vapaassa yliopistossa. Tästä avautuu näköalapaikka, jossa hahmottuvat suuret kokonaisuudet, kuten se, että maailmassa on 193 valtiota, joista vain vähemmistö on liberaaleja demokratioita. Osa valtioista on luhistumaisillaan, ja osa on toistaiseksi välttänyt luhistumisen vahvistamalla diktatuuriaan.
Karamin mukaan elämme aikaa, jolloin vanhat instituutiot ovat murenemassa. Oman asemansa puolesta pelkääminen voi johtaa siihen, että instituutiot kilpailevat keskenään vallasta.
– Pysyvää rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista ei voida taata, jos nämä instituutiot kilpailevat keskenään. Kysyn aika ajoin katolilaisilta ja sunnimuslimeilta, jotka eivät aina haluaisi tätä kuulla, että kuinka moniuskontoisesti te oikein toimitte, Karam sanoo.
Suomi saa häneltä hyvät pisteet.
– Suomi on EU:n silmissä yksi huomattavimpia siinä, miten maa on toiminut moniuskontoisesti, hän kehuu.
”Ilman uskontoja meillä ei ylipäänsä olisi ihmisoikeuksia”
Uskontojen välisen vuoropuhelun juhlallisuuksissa voidaan joskus kaunistellen korostaa ykseyttä ja rauhaa. Azza Karam patistaa realismiin. Hänen mielestään samanmielisyys on ihmisoikeuksien kannalta ongelmallista.
– Meillä tulee olla erimielisyyksiä! Konflikti ei ole aina pahasta. Konfliktit ovat välttämättömiä. Me itse tarvitsemme sisäisiä konflikteja, jotta oppisimme tuntemaan itsemme paremmin, Karam sanoo.
Vaatimus yksimielisyyteen ja harmoniaan saattaa siis olla ihmisoikeuksien kannalta tukahduttavaa.
Azza Karam puhui USKOT-foorumin 10-vuotisjuhlassa, jota vietettiin Helsingissä Balder-salissa keskiviikkona 27. lokakuuta.
– Miksi on olennaista ymmärtää, että rauhan toteutumisessa ihmisoikeudet ovat aina käännekohta? Kun autoritaarisista instituutioista tulee hallitsevia, ne vaikuttavat aina ihmisoikeuksiin kielteisesti. Mitä enemmän autoritaarisuutta, sitä vähemmän ihmisoikeuksia, Karam sanoo.
Mutta vaikka uskontojen nimissä vähemmistöjä vainotaankin, uskonto itsessään ei Azza Karamin mielestä ole ihmisoikeuksien vihollinen.
– Ilman uskontoja meillä ei ylipäänsä olisi ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus itsessään perustuu arvoihin, jotka ovat yhteisiä kaikille uskonnoille. Ei ole niin, että meillä on täällä näitä uskontoja, ja sitten tässä vieressä ihmisoikeuksia. Päinvastoin mitään oikeuksia ei olisi koskaan syntynyt ilman arvopohjaa, joka nousee uskonnoista, Karam sanoo.
”Jos et piittaa ihmisoikeuksista, et piittaa oman uskontosi arvoista”
Azza Karamin mukaan fundamentalismille on tyypillistä, ettei suvaita muita uskontoja ja traditioita. Tästä päästään alussa esitettyyn ongelmaan siitä, että kun omasta asemastaan huolestuneet autoritaariset uskonnolliset instituutiot tulevat samaan pöytään, alkaa kilpailu, kuka on lähimpänä Jumalaa ja kenen uskonto paras. Karamin mielestä tilanne on silti aina yhtä yksinkertainen.
– Jos et piittaa ihmisoikeuksista, et piittaa myöskään oman uskontosi perustavista arvoista.
Mitä enemmän autoritaarisuutta, sitä vähemmän ihmisoikeuksia.
Tilaisuuden jälkeen Kirkko ja kaupunki haastatteli Karamia sähköpostitse. Jos on niin, että YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus joulukuulta 1948 perustuu arvoihin, jotka ovat yhteisiä kaikille uskonnoille, miksi tämä julistus ei sitten kelpaa Organisation of Islamic Cooperation -järjestön jäsenmaille, jotka suosivat omaa niin sanottua Kairon julistusta ihmisoikeuksista islamissa vuodelta 1990.
– Kannattaa tarkistaa OIC:n hallituksen jäsenluettelo ja sen mukaan arvioida, kuinka monet niistä todella ovat demokraattisesti valittuja ja siten aidosti vastuullisia omille kansalaisilleen. Vastaus tähän kysymykseen antaa käsityksen siitä, miksi nämä maat pitävät YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta itselleen uhkana, Karam vastaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uskontojen rauhankävelyllä esitettiin yhteinen huoli ilmastosta – ”Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa johtaa eriarvoisuuden kasvuun”, kansanedustaja Suldaan Said Ahmed muistuttaa
AjankohtaistaUskontojen rauhankävely järjestettiin tänä vuonna yhtä aikaa Helsingissä, Turussa ja Oulussa.
