Ääni kodittomalle. Ilkka Taipale ojentaa megafonin asunnottomien auttajan Arvo Kustaa Parkkilan näköispatsaalle. Patsas sijaitsee Lapinlahden puistikossa Helsingissä. Kuva: Jukka Granström
Psykiatri Ilkka Taipale: Asuntoja yksin eläville!
Aktivistina myös tunnetun Taipaleen mielestä yksin elävät asunnottomat ovat odottaneet vuoroaan liian pitkään.
"Toivon, että yksin asuvien ihmisten asunnottomuus hoidetaan nyt pois kertalaakilla. Kyse on vain poliittisen tahdon puutteesta", psykiatri ja aktivisti Ilkka Taipale lataa.
Ajatus ei pääty pisteeseen, vaan pilkkuun, jonka jälkeen Taipale pitää pienoisluennon siitä, miten pääkaupunkiseudun asunnottomuus saadaan aisoihin. Taipale aloittaa listaamalla ryhmät, joiden asunnottomuus on jo poistettu.
"Ensin Arava-rakentaminen toi asunnot suhteellisen vähävaraisten perheiden ulottuville. 1960-luvun lopulla rakennettiin opiskelija-asuntoja, jolloin alivuokralaisuus loppui. Vuodesta 1965 lähtien vanhuksille on rakennettu koko maassa noin 200 000 asuntoa."
Toisin sanoen perheiden asuntotilanne saatiin kohtuullisen hyvään kuntoon, ja sen lisäksi asuntoja rakennettiin "hyväksytyille yksin asuville ihmisille".
Näin asunnottomuudesta tuli ennen kaikkea naimattomien ja eronneiden miesten ongelma. Taipale mainitsee esimerkin vuodelta 1982, jolloin Helsingin kaupunki jakoi tuhat asuntoa. Näistä vain neljään pääsi mies, joka oli siviilisäädyltään yksineläjä.
Ilkka Taipale
Taipaleen resepti asunnottomuuden poistamiseksi tiivistyy kolmeen pääkohtaan.
"Pienasuntoja pitää rakentaa lisää, massiivisesti. Osan niistä pitää olla palveluasuntoja. Nämä toimenpiteet tulee kohdistaa alhaalta käsin niin, että aloitetaan kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevista, kuten pitkäaikaisasunnottomista, vangeista ja maahanmuuttajista."
Euroopan ainoa onnistuminen
Pari viikkoa sitten BBC haastatteli ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredrikssonia suomalaisen asuntopolitiikan onnistumisesta. Taipaleen nuhdesaarnan jälkeen tieto yllättää, mutta brittimedian kiinnostuksella on syynsä.
"Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt viime vuosina, vaikka taloustilanne ei ole suosiollinen."
Fredrikssonin mukaan pääkaupunkiseudun asunnottomat kärsivät yhä 2000-luvun alkuvuosista, jolloin rakentaminen keskittyi omistusasuntojen tuotantoon. Suunta on kuitenkin nyt parempaan päin.
Tilanne on haastava. Pienten asuntojen hinnat nousevat jopa nopeammin kuin isojen."
Peter Fredriksson
Käänne johtuu Fredrikssonin mukaan ennen muuta pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta sekä valtion ja kuntien tekemistä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista. Ne turvaavat pitkäjänteisen vuokra-asuntojen rakentamisen.
Vuosina 2012–2015 Helsingin seudulle rakennettiin keskimäärin 11 300 asuntoa vuodessa. Näistä 20 prosenttia oli valtion tukemia vuokra-asuntoja, jotka kohdennetaan kiireellisyystarpeen mukaisesti.
"Tilanne on yhä erittäin haastava. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle jatkuu ja pienten asuntojen hintojen nousu on jopa nopeampaa kuin isojen", Fredriksson sanoo.
Maahanmuuttajat yllättivät
Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 7 898 asunnotonta, joista kaksi kolmasosaa eli pääkaupunkiseudulla. Asunnottomista 6 785 oli yksin eläviä. Espoossa asuntoa vailla oli 546 yksinäistä asunnotonta ja 51 lapsiperhettä, yhteensä 678 henkilöä.
Tiedot käyvät ilmi ARAn asuntomarkkinakyselystä.
Lähikuukausina nähdään, kääntyykö uusien asunnottomien määrä kasvuun, kun oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy. Toistaiseksi huoli ei ole muuttunut todellisuudeksi.
"Tämä on ollut yllätys. Erityisesti irakilaiset turvapaikanhakijat ovat hakeutuneet voimakkaasti yksityisille vuokramarkkinoille pieniin asuinyhteisöihin. Asia on tullut ilmi monessa kaupungissa", Fredriksson sanoo.
Mikäli nykyiset suunnitelmat toteutuvat, pääkaupunkiseudulle rakennetaan kolmena tulevana vuonna jopa 15 000 asuntoa vuodessa. Näistä noin 3 000 olisi valtion tukemia vuokra-asuntoja.
"Mutta riittääkö tämäkään, vai onko käsissämme loputon oravanpyörä", Fredriksson kysyy.
Asunnottomien yö Lippulaivan edessä Espoonlahdessa ma 17.10. klo 17–19. Psykiatri ja aktivisti Ilkka Taipale, Espoon peruspalvelujohtaja Juha Metso ja Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen keskustelevat asunnottomuudesta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Jokainen aamu alkoi sen miettimisellä, missä voisin päästä suihkuun” – turvaan pääseminen on asunnottoman naisen ensimmäinen tarve
Ajankohtaista Hyvä elämäAsunnottomien yö nostaa esiin asunnottomat naiset, joiden tarpeita nykyiset tukipalvelut eivät tunnista.