Helsingin pitäjän hautausmaalla kaadetaan puita.
Puiden kaataminen voi olla herkkä asia, tietää arboristi
Helsingin Mechelininkadulta kaadetut 50 lehmusta kuumensivat alueen asukkaiden tunteita. Vantaan Pyhän Laurin kirkon kupeessa sai kaatotuomion satoja vuosia vanha tammi. Mitä miettivät puun kaatajat?
Helsingin pitäjän hautausmaan laidalla keikkuu nosturin nokassa moottorisaha ja puunkaatajia. Sahanpuru tuoksuu ja lentää sakeana ilmassa. Toimittaja seuraa tapahtumia pelosta jäykkänä, eikä hän ole ainoa, jota hieman hirvittää.
‒ Aina täytyy vähän pelottaa järkevällä tavalla. Niin, että miettii ja harkitsee, mitä tekee, toteaa arboristi eli puunhoitaja Tapani Mäkelä, jonka vastuulla puun kaato on.
‒ Kun kori on täynnä väkeä ja moottorisaha käy, edetään tietyllä rytmillä ja totutulla työtavalla. Tuttu porukka helpottaa, sillä silloin tiedetään systeemi, jolla kukin liikkuu kaadon eri kohdissa ja vaiheissa. Kiire ei saa olla, Mäkelä lisää.
Puunkaatokeikkoja on Mäkelän mukaan jatkuvasti seurakuntien ja taloyhtiöiden tonteilla. Pyhän Laurin kirkon takaa kaadettavan, jopa kolmesataavuotiaan tammivanhuksen kaltaisia ikänestoreita tulee kuitenkin vastaan vain noin kerran vuodessa.
Vihreä puu ei välttämättä ole terve
Mechelininkadulla alkuvuodesta katuremontin tieltä kaadetuista lehmuksista vanhimmat olivat 1930-luvulta. Lähitalojen asukkaat ottivat toimet jo suunnitteluvaiheessa niin raskaasti, että parikymmentä taloyhtiötä valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Ilmiö on tuttu myös Mäkelälle. Hänen uralleen on sattunut tapauksia, joissa jonkin tietyn puun lähistöllä asuvat ovat vastustaneet suunniteltua kaatoa niin vankasti, että se on siirtynyt tai jäänyt kokonaan tekemättä.
Se käsitys, että puu on aivan terve, koska se on vihreä, saattaa olla täysin väärä.
‒ Puunhoitaja Tapani Mäkelä
‒ Puunkaato on herkkä asia. Joskus käy niin, että taloyhtiön hallitus ei kuuntele riittävästi osakkaitaan ja tekee päätöksen, joka on enemmistön mielipidettä vastaan. Näissä asioissa on kuitenkin mentävä turvallisuus edellä. Se käsitys, että puu on aivan terve, koska se on vihreä, saattaa olla täysin väärä. Tällöin syntyy helposti ristiriitoja.
Pyhän Laurin hautausmaan tammivanhus on hyvä esimerkki puusta, joka näytti ulospäin hyvältä, mutta oli turvallisuusriski ympäristölle.
‒ Tämän puun elinvoima oli hyvin heikko, vaikka siinä olikin vihreitä lehtiä vielä viime kesänä. Tammessa oli isoja kuivia oksia ja sen kaikki latvukset olivat kuolleita, Mäkelä selventää. On arboristin vastuulla, mitä toimia asiakkaalle suositellaan ja mitä tehdään.
Tammi, jalava ja vaahtera ovat puulajeista kestävimpiä
Tapani Mäkelän hälytti tällä kertaa tammenkaatoon puistopuutarhuri Irma Vilmi-Aalto. Hän on seurannut hautausmaan puita erityisen tarkalla silmällä.
‒ Kun kiertelen puistoissa esimerkiksi myrskyjen jälkeen, katseeni on puitten latvoissa. Seuraan, onko esimerkiksi jokin oksa revennyt. Näin pystyn heti reagoimaan tilanteisiin ja ennaltaehkäisemään vahinkoja.
Vilmi-Aalto pyytää kuntokartoituksen puistoihin kahdesta viiteen vuoden välein, mutta jos hän huomaa jonkin puun latvan kärsineen, asia selvitetään pikimmiten. Tänä vuonna tammi–helmikuussa on kaadettu seitsemän puuta, samoin vuosi sitten. Suurin osa Pyhän Laurin kirkkopuiston puista on todella vanhoja.
‒ Kuntokartoituksessa puun runkoon porataan reikä. Näin puun sisäinen kunto voidaan määrittää melko tarkasti. Jos silloin nähdään, että sisällä on enemmän lahoa kuin tervettä puuta, puu kaadetaan. Samoin toimitaan, jos sen rungossa on kääpää.
Vaikka maallikko ei välttämättä huomaa, miten huonossa kunnossa jokin puu saattaa olla, Vilmi-Aalto ei ole puiden kaadosta ilmoitettaessa törmännyt minkäänlaiseen vastustukseen.
‒ En ole saanut negatiivista palautetta myöskään tehdyistä kaadoista. Todennäköisesti ihmiset ovat ymmärtäneet tarpeen. Työturvallisuus ja ihmisten turvallisuus ovatkin aina etusijalla, kun mietimme, kaadammeko puita.
Pyhän Laurin kirkkopuistoon on tarkoitus saada nyt kaadettujen tilalle uutta puustoa. Vahvasti kärkisijoilla ovat tammi, jalava ja vaahtera, jotka Vilmi-Aallon kokemuksen mukaan ovat puulajeista terveimpiä ja kestävimpiä.
Pätkä hautausmaalla kaadetusta tammesta menee sahalle ja puutavaraksi. Suurin osa päätyy kuitenkin hakelaitokselle, jossa vanha tammi on vielä viimeisen kerran hyödyksi tuottaessaan lämpöä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Juha Solantie hoitaa ’’paratiisin hedelmien tarhaansa’’ tieteellisellä otteella – Avoimet puutarhat -tapahtumaan osallistuvalla pihalla näkyy ilmastonmuutokseen varautuminen
Hyvä elämäHelsingin Pirkkolassa asuvalle insinöörille hedelmäpuiden kasvatus antaa vastapainoa työlle. Sunnuntaina muutkin pääsevät näkemään, kuinka aprikoosit ja päärynät kasvavat Suomessa.
