Juha Solantien pihassa kasvaa monia sellaisia hedelmäpuita, joita Suomessa harvemmin näkee, kuten aprikoosia ja persikkaa.
Juha Solantie hoitaa ’’paratiisin hedelmien tarhaansa’’ tieteellisellä otteella – Avoimet puutarhat -tapahtumaan osallistuvalla pihalla näkyy ilmastonmuutokseen varautuminen
Helsingin Pirkkolassa asuvalle insinöörille hedelmäpuiden kasvatus antaa vastapainoa työlle. Sunnuntaina muutkin pääsevät näkemään, kuinka aprikoosit ja päärynät kasvavat Suomessa.
Sunnuntaina 5.7. moni saattaa saada selityksen sille, miksi ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Avoimet puutarhat -tapahtumassa tavalliset suomalaiset avaavat pihansa muiden ihmeteltäväksi ja jakavat puutarhavinkkejä muille viherpeukaloille.
Yksi tapahtumaan osallistuvista on Helsingin Pirkkolassa perheineen asuva Juha Solantie. Rintamamiestalon pihassa kasvaa ’’paratiisin hedelmien tarha’’, muun muassa viikuna-, persikka-, aprikoosi-, nektariini-, kirsikka- ja omenapuita, goji-marjapensas, saksanpähkinää, viiniköynnöksiä ja erikoinen makea sitruuna. Solantie suhtautuu harrastukseensa insinöörimäisellä tarkkuudella.
– Kai minua voi sanoa hedelmäharrastajaksi, mutta uskallan sanoa, että harrastus ulottuu myös tieteen tasolle. En tee mitään sattumanvaraisesti, vaan kaikki perustuu kirjallisuuteen ja tutkimukseen. Olen tehnyt löytöretkiä, viimeksi Kazakstaniin. Tämä on enemmän kuin harrastus, ehkä lähtenyt vähän lapasesta, Solantie myöntää.
Varautumista väistämättömään
Juha ja Paula Solantie muuttivat taloon kolme vuotta sitten. Lähes kaikki puutarhan kasvit on istutettu sen jälkeen. Talon edellisistä omistajista muistuttavat lähinnä pari omenapuuta ja korkea, kanadalaista lajiketta oleva kirsikkapuu, jolla on aivan erityinen tarina.
– Se on istutettu Reko Lundánille, joka on asunut tässä. Perhe istutti sen silloin, kun näytti vielä siltä, että hän paranee, Solantie kertoo.
Kirjailija, teatteriohjaaja Lundán kuoli vuonna 2006, 37-vuotiaana.
Mikään ei ole hienompaa kuin kärrätä hevosenlantaa sen jälkeen kun olet päivän ollut tietokoneen ääressä.
Jokaisella puutarhaharrastajalla on oma filosofiansa ja lähestymistapansa puutarhanhoitoon. Juha Solantie tahtoo kokeilla eri lajikkeita ja sopeutua siihen, millaiseksi ilmasto on muuttumassa.
– Ilmasto muuttuu väistämättä. Olen meteorologin poika ja muutenkin ilmastonmuutokseen perehtynyt. Emme me voi asialle mitään, sillä ihminen on haluton tekemään mitään. Jos asia otettaisiin vakavasti, pitäisi tehdä suuria muutoksia.
11-vuotias Viljami Solantie kurkistaa mulperipensaan takaa.
Solantien puutarhassa voi siis nähdä sellaisia kasveja, jotka yleistyvät Suomessa ilmaston lämmetessä. Sopivia kasveja on haettu myös ulkomailta, lähinnä Baltian maista.
– Jos teen vääriä valintoja, luonto valitsee ja tappaa heikot. Ei saa tietää, mikä menestyy, ellei kokeile.
– Tällaisen puutarhurin elämä on enemmän pettymyksiä, mutta välillä joku laji yllättää ja menestyy. Esimerkiksi jotkut päärynät ovat yllättäneet positiivisesti. Minulla on täällä maailman hienoimpia lajikkeita, jotka ovat tosi arkoja.
Puutarhanhoito on ympärivuotinen harrastus
Puutarhanhoito on ympärivuotinen harrastus: talvella kerätään tietoa, suunnitellaan ja luetaan, keväällä ja kesällä pääsee tositoimiin. Kuluva kesä on ollut kotipuutarhurille ihan sopiva, mutta talvi oli liian lämmin. Esimerkiksi aprikoosipuut olisivat pitäneet tasaisemman kylmästä talvesta.
Kotipuutarhan lisäksi Juha Solantiellä riittää työtä myös kolmessa muussa paikassa: vanhempien kotona Helsingin Pitäjänmäessä, Lepaalla appiukon luona ja mökillä Espoossa.
– Olemme oikeastaan vähän laiskoja, ruohokin leikattiin vasta nyt ensimmäisen kerran, voikukat saivat kasvaa ennen sitä. Varsinaista työtä puutarhassa on aika vähän, kasveja kyllä leikataan ja suojataan ja keväällä istutetaan. Lannoitteena on hevosenlanta.
Kanadalaista lajiketta oleva kirsikkapuu istutettiin aikanaan kirjailija, ohjaaja Reko Lundánille, joka asui talossa.
Juha Solantie kokee, että puutarha antaa vastapainoa hänen työlleen prosessi-insinöörinä.
– Mikään ei ole hienompaa kuin kärrätä hevosenlantaa sen jälkeen kun olet päivän ollut tietokoneen ääressä.
Koska monet hedelmäpuut ovat vielä pieniä, suuria satoja ei ole vielä saatu. Perhe on silti päässyt tekemään omenamehua, ja syömään hedelmiä ja marjoja kotipihasta.
Avoimet puutarhat -tapahtumaan Solantiet osallistuvat nyt toista kertaa. Viime vuosi osoitti, että puutarhanhoito todella kiinnostaa ihmisiä: heidänkin pihallaan kävi lähes 300 vierasta.
– Erikoisemmat kasvit, kuten aprikoosit, kiinnostivat ihmisiä erityisesti, Juha Solantie kertoo.
Puutarhaharrastajat jakavat mielellään tietoa toisilleen. Joskus mukaan saattaa tarttua myös taimia tai siemeniä.
– Olin Kazakstanissa samassa seurueessa puutarha-alan gurun Arno Kasvin kanssa. Keräsimme sieltä aprikoosin siemeniä ja niistä tuli Suomessa 300 tainta. Myin ja jaoin niitä sitten porukoille viime vuonna.
Avoimet puutarhat -tapahtumat su 5.7.2020. Teemapäivänä puutarhat ovat auki klo 12-17. Puutarhoja, joihin pääsee tutustumaan, voi katsoa tapahtuman nettisivuilta.
Puutarhoihin pääsee tutustumaan myös netin välityksellä täällä. Puutarhavideot ovat nähtävissä 5.7–31.7.2020.
Puutarhaliitto ja Svenska Trädgårdsförbundet ovat järjestänyt Avoimet puutarhat -teemapäivän vuodesta 2012 lähtien. Esillä on vuosittain noin 500 puutarhaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Puutarhaliiton Timo Taulavuori: Suomalaiset hautausmaat ovat puutarhojensa puolesta hienoimpia maailmassa – puutarhapäivässä mukana kaksi hautausmaata
Ajankohtaista”Avoimet puutarhat” avaavat jälleen porttinsa ympäri Suomea sunnuntaina 9.7. Runsaan 850 kohteen joukossa ainoat hautausmaat ovat Helsingin Hietaniemi ja Malmi.
Puiden kaataminen voi olla herkkä asia, tietää arboristi
Ajankohtaista