null Pyhäkoulua päivitetään – tähtäimessä myös tavikset

Pyhisope Jutta Jokiranta on leiriytynyt pyhäkoululaistensa kanssa päivän teemaan ääreen. Kartanonkosken kerhohuoneistolla pyhäkoulu kokoontuu sunnuntaisin klo 11.

Pyhisope Jutta Jokiranta on leiriytynyt pyhäkoululaistensa kanssa päivän teemaan ääreen. Kartanonkosken kerhohuoneistolla pyhäkoulu kokoontuu sunnuntaisin klo 11.

Pyhäkoulua päivitetään – tähtäimessä myös tavikset

Pyhäkoulut etsivät uutta suuntaa lähtemällä ulos, maustaen toimintaa muskareilla tai tarjoamalla pyhishetken koko perheelle.

Lasten uskonnollinen kasvatus on yhä enemmän vanhempien vastuulla. Seurakuntien järjestämän toiminnan väheneminen kouluissa ja päiväkodeissa ei kuitenkaan ole aiheuttanut ryntäystä pyhäkoulujen tarjoaman kristillisen kasvatuksen pariin. Vieläkö pyhäkoululla on paikka lapsiperheiden elämässä? 

“On ja ei. Kyse on laajemmasta muutoksesta”, toteaa Anita Ahtiainen Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta. “Nykyvanhemmat suhtautuvat uskontokasvatukseen ylipäätään vakavammin ja he haluavat puntaroida valintojaan tarkemmin.”

”Näin myös pyhäkoulun valitseminen tai valitsematta jättäminen on usein tietoinen ratkaisu”, Ahtiainen summaa.

Kristillisestä kasvatuksesta kiinnostuneillekaan ei riitä mikä tahansa toiminta. Monenlaiset menot ja harrasteet kilpailevat lapsiperheiden kalenteriajasta, eikä pyhäkoulu silloin välttämättä kiilaa menolistan kärkeen.

“Pyhäkoulun sisällön tulee olla sellaista, jonka perheet kokevat tärkeäksi”, Ahtiainen tiivistää.

Samaa mieltä on Tikkurilan seurakunnan varhaiskasvatussihteeri Maaret Hirvensalo.

“On olemassa toki perheitä, jotka tulevat pyhäkouluun säännöllisesti joka tapauksessa, oli sen tarjonta ja muoto mikä tahansa. Ja se on ihana asia", Hirvensalo tuumii.   

“Mutta jos haluamme tavoitella ihmisiä, joille pyhäkoulu on vieraampi, on meidän kehitettävä uudenlaisia, tästä ajasta nousevia pyhäkoulumuotoja.”

Piirtäminen ja askartelu ei pyhäkoulussa saa olla suorittamista, eikä lapsista saa tehdä seurakunnan söpöyselementtejä, muistuttaa Anita Ahtiainen Lasten keskuksesta.

Uudet kujeet houkuttelevat uusia ihmisiä

Ja onhan niitä kehitettykin. Kotipyhäkoulujen pitkä perinne on edelleen voimissaan ja lisäksi useat seurakunnat järjestävät pyhäkouluja seurakuntataloilla tai kerhopaikoilla.

“Pyhäkoulu ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Pyhäkouluahan voi pitää melkein missä vaan, vaikka ulkona. Ja monelle perheelle arki-ilta sopii viikonloppua paremmin”, Maaret Hirvensalo kertoo.

“Jos halutaan tavoittaa ihmisiä, on pyhäkoulut tuotava lähelle: sellaisiin paikkoihin ja ajankohtiin, jotka sopivat perheiden arkeen.“

Eivätkä kiveen hakattuja ole menetelmätkään. Pyhäkoulun teemoihin voi tutustua monella tapaa.  Vai miltä kuulostaa seikkailupyhäkoulu, kuvis- ja muskaripyhäkoulu tai vaikka luontopyhäkoulu?

“Minulla on tuntuma, että lapset ja perheet ovat avoimia ja valmiita uudenlaisiin ja kekseliäisiin pyhäkouluihin“, Hirvensalo pohtii.


Pyhäkoulu on lapsia, ei kirkkoa varten

Anita Ahtiainen näkee tulevaisuuden pyhäkoululla monta suuntaa.

”Tulevaisuudessa luovasti toteutetut, käyttäjilleen kätevät pyhäkoulut varmastikin lisääntyvät.”

Toisaalta perinteinen, jumalanpalveluksen rinnalla toimiva pyhäkoulu voi sekin pitää pintansa.

”Niin, siis sellaisissa seurakunnissa, missä jumalanpalvelukset ovat niin vetäviä, että lapsiperheet ylipäätään saapuvat paikalle”, Ahtiainen teroittaa.

 

Lasten pyhäkoulu on lapsen oma hetki, ei aikuista eikä kirkkoa varten tehty. ”

 

Ahtiainen näkee pyhäkoulussa yhä paljon potentiaalia. 

”Rajoittavat sapluunat siitä, mitä pyhäkoulun pitäisi muodoltaan olla, voisi unohtaa. Keskeistä on muistaa, että pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus”, Ahtiainen miettii.

”Ja se, että lasten hengellisyys on yhtä arvokasta kuin aikuisten. On ymmärrettävä, että lasten pyhäkoulu on lapsen oma hetki, ei aikuista eikä kirkkoa varten tehty. ”

Ja tämä koskee kaikkea tekemistä. Myös piirtämistä!

”Pyhäkoulussa tehdyt piirrokset tai askartelut eivät ole aikuisia varten tehtyjä teoksia, vaan ne ovat lapsen omaa hengellistä ilmaisua ja prosessointia”, Ahtiainen muistuttaa.

”Jos niistä tehdään näyttely aikuisten silmille, tulee mukaan arvioinnin elementti. Lapsilla on oikeus tuoda kortensa kekoon seurakunnan toimintaan, eikä olla vain söpöyselementtejä.”

Pyhäkoulujen toiminnan kannalta tärkeää on löytää innostuneita ja toimintaan sitoutuneita vapaaehtoisia. Kartanonkoskella pyhäkoulua vetää Jutta Jokiranta.

Vapaaehtoisten varassa

Pyhäkoulut pyörivät usein vapaaehtoisten voimin ja hyvien kehitysideoiden hidasteeksi voi tulla toimintaan sitoutuvien vapaaehtoisten puute. Mistä ne hyvät pyhäkouluopet oikein löydetään?

Itä-Pakilassa pyhäkoulua ohjaava Jessi Orpana napattiin aikoinaan mukaan seurakunnan nuorten toiminnasta.

“Ensin kysyttiin tuuraamaan ja kohta huomasinkin vetäväni jo omaa pyhäkoulua”, Jessi Orpana naurahtaa.

“Minusta ihmisiä pitäisi vaan rohkeasti pyytää mukaan kaikenlaisissa kohtaamisissa. Kasvokkain pyytäminen on kaikkein parasta.”

Kuusi vuotta pyhäkouluja ohjanneella Orpanalla on kokemusta myös uusien vapaaehtoisten rekrytoimisesta.

“Aloin etsiä mummua tai pappaa, joka haluaisi tarjota meidän pyhäkoululle kokoontumispaikkaa. Ajattelin, että tämä voisi olla hieno win-win-tilanne: hiljaiseen kotiin saadaan kaivattuja elämän ääniä ja toisaalta pyhisryhmälle kotoisa tapaamispaikka.”

Anja-mummu löytyi seurakunnan verkostojen avulla.

“Ensin kahviteltiin ja jutusteltiin asiasta rauhassa ja sitten kokeiltiin. Nyt olemme kokoontuneet Anjan olohuoneessa joka toinen viikko.”

Löydä pyhäkoulu!

Pääkaupunkiseudulla pyhäkouluja on moneen malliin. Tarkempia lisätietoja lähimmästä pyhökoulusta voi kysyä omasta seurakunnasta. Kannattaa muistaa, että sunnuntaiaamujen lisäksi pyhäkoulua voi käydä arki-iltaisin tai vaikka lauantaisin.

Pyhäkoulut kokoontuvat luonnollisesti kirkoissa ja seurakuntakodeissa, mutta myös yllättävimmissä paikoissa, kuten kauppakeskuksessa, lähinaapurustossa tai vaikka pihalla. 

Espoossa pyhäkoulua vietetään muun muassa kauppakeskus Ison  Omenan kappelitilassa. Lauantaiseen lasten parkkipyhäkouluun vanhemmat voivat tuoda lapsensa vaikka kauppareissun ajaksi. Suosittuja ovat olleet myös Pikku-Päkän kirkkomuskarit.  Vantaan seurakunnissa starttaa keväällä puisto- ja luontopyhäkoulu.

Pyhäkouluhetken voi rakentaa myös kotiin. Seurakuntien kirjepyhäkoulu tuo tarvikkeet postissa. Kirjepyhäkouluun voi liittyä kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta ja liittyminen on ilmaista. Kerran kuussa postilaatikkoon kopsahtava materiaalipaketti sisältää ohjeet hartaushetken järjestämiseen ja vinkkejä teemaan sopivista pienistä kädentöitä.  

Pyhäkouluun voi osallistua myös verkossa, vaikkapa seurakuntien yhteistyönä ylläpidetyssä Lastenkirkossa.

https://www.youtube.com/watch?v=AZdCnwlzXcA&feature=youtu.be