Miksi Jumalalla ei ole vaimoa? – pyhäkoululaiset utelevat uskosta
Arttu Lindroth reissaa sunnuntaiaamuisin toiselta puolelta kaupunkia Kontulaan päästäkseen vetämään pyhäkoulua.
Mikaelinkirkon pyhäkoulun alussa jokainen lapsi saa soittaa triangelia ja sanoa "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen".
– Kerran yksi lapsista kysyi, miksi siinä sanotaan isän, mutta ei äidin. Sillä pyhäkoulukerralla pohdimmekin, miksei siunauksessa mainita äitiä, 24-vuotias pyhänkoulunopettaja Arttu Lindroth kertoo. Hän opiskelee teologiaa Helsingin yliopistossa.
Lindrothin mukaan lasten toimintaa ei voi aikatauluttaa minuutilleen. Lapset osaavat olla spontaaneja ja elää hetkessä.
He innostuvat erityisesti kertomuksista, joita Raamatussa riittää. Daavid ja Goljat sekä Jeesuksen ihmeet ovat lasten suosikkeja.
– Psalmien käsittely olisi huomattavasti vaikeampaa kuin tarinoiden. Psalmit vaativat abstraktia ajattelua, joka lapsilla ei ole vielä kehittynyt. Toki on myös psalmeja, jotka puhuvat lasten kieltä, Lindroth kuvailee.
Tunnin matka toiselle puolelle kaupunkia
Arttu Lindroth on vetänyt Mikaelinkirkon pyhäkoulua viime syksystä alkaen.
– Pyhäkoulunopettajia rekrytoitiin vuosi sitten melko ahkerasti. Tunsin lapsityönohjaajan, joka pyysi viemään mainoksia teologiseen tiedekuntaan. Siinä vaiheessa päätin, että voisin ryhtyä itsekin opettajaksi, Lindroth kertoo.
Pyhäkoulunopettajat tekevät vapaaehtoistyötä vuorotellen. Lindrothilla on vetovastuu suunnilleen kerran kuukaudessa.
Välillä lapsia on yksi ja välillä seitsemän.
Nuori teologian opiskelija asui aiemmin Mikaelin seurakunnan alueella. Nykyään hän asuu Töölössä.
– On hullun hommaa matkustaa sunnuntaiaamuna tunnin verran voidakseen pitää pyhäkoulua. Mikaelissa käyvät kuitenkin tutut lapset. Uudessa paikassa joutuisi aloittamaan kokonaan alusta.
Lindrothin aamuherätyksiä helpottaa se, että Mikaelinkirkon pyhäkoulu alkaa vasta kello 11. Monessa muussa kirkossa messu alkaa kymmeneltä.
Suurin osa Helsingin pyhäkouluista on Mikaelin kirkon kaltaisia messupyhäkouluja. Vanhemmat voivat tuoda lapsensa pyhäkouluun ja mennä itse messuun.
Luottamus syntyy side silmillä
Jokaiselle sunnuntaille on sovittu etukäteen aihe, jota pyhäkoulussa käsitellään. Yleensä se on Raamatun kertomus.
Tarinaa voidaan käydä läpi leikkimällä, lasten virsiä laulamalla, askartelemalla tai kuvia katsomalla. Pyhäkoulunopettaja saa itse valita tavan.
Kerran yksi lapsista kysyi, miksi siinä sanotaan isän, mutta ei äidin.
– En ole koskaan ollut askartelun ystävä. Olen enemmän toiminnallinen ihminen, joten käymme usein tarinoita läpi leikkien avulla, Lindroth kertoo.
Esimerkiksi yhtenä sunnuntaina aiheena oli se, miten Jumalaan voi luottaa. Pyhäkoulussa leikittiin silloin pareittain. Toinen parista sai silmilleen siteen, ja hän joutui luottamaan näkevän parin apuun.
– Pyhäkoulu on lapsille hauska, helppo ja turvallinen paikka. Siellä voi oppia kristinuskosta ja elämään kristittynä, Lindroth kuvailee.
Suunnittelu osoittautunut haastavaksi
Lindroth ei ole ollut lapsena pyhäkoulussa. Ensimmäistä kertaa hän tutustui siihen Mikaelinkirkolla apuopettajana. Kokeneen vetäjän rinnalla hän sai ihmetellä, miten pyhäkoulu toimii.
Pyhäkoulun suunnittelu on osoittautunut haastavaksi, sillä välillä lapsia on yksi ja välillä seitsemän. Ison joukon kanssa voi leikkiä erilaisia leikkejä kuin muutaman kanssa.
Siitä huolimatta Lindroth jatkaa tänä lukuvuonna vapaaehtoistyössä ja tekee samalla kandidaatin tutkielmaa teologiasta.
– Vapaaehtoisuus on minulle tapa toteuttaa kristityn identiteettiä.
Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Toimintakausi on 3.9.–3.12. (ei 1.10. eikä 19.11.).
Pyhäkouluja on lähes jokaisessa seurakunnassa
Pyhäkoulut on suunnattu yli 4-vuotiaille lapsille. Alle 4-vuotiailla pitää olla mukana oma vanhempi. Perinteisten pyhäkoulujen lisäksi tarjolla on kirjepyhäkoulu. Lisätietoja siitä saa seurakunnan lapsityönohjaajilta.
Sunnuntaisin kello 10:
– Helsingin tuomiokirkon kappelissa (20.8. alkaen)
– Hämeenkylän kirkossa (17.9. alkaen)
– Kallion kirkossa (17.9. alkaen)
– Kauniaisten kirkon kerhorakennus (3.9. alkaen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina)
– Korson kirkossa (10.9. alkaen)
– Malmin kirkossa (17.9. alkaen)
– Mikael Agricolan kirkon kryptassa (englanniksi)
– Myyrmäen kirkossa (3.9. alkaen)
– Oulunkylän kirkossa (29.10. alkaen)
– Pitäjänmäen kirkossa (10.9. alkaen joka toinen viikko)
– Puistolan kirkossa (10.9. alkaen, lukutaitoisille lapsille)
– Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa (3.9. alkaen)
– Roihuvuoren kirkossa (10.9.–1.10., ennakkoilmoittautuminen nina.haddadin@evl.fi)
– Tapiolan kirkossa (10.9. alkaen)
Sunnuntaisin kello 11:
– Espoonlahden kirkolla (10.9. alkaen)
– Hakunilassa Astan kotipyhäkoulu (aloittaa myöhemmin syksyllä)
– Hämeenkylässä Sahratie 1:n kerhohuoneistossa (17.9. alkaen)
– Ilolan seurakuntatalolla (17.9. alkaen)
– Itä-Pakilassa kotipyhäkoulu (17.9. alkaen joka toinen viikko)
– Kartanonkosken kerhohuoneistossa (17.9. alkaen)
– Lauttasaaren kirkossa (3.9. alkaen, ensimmäinen kerta ulkona)
– Länsi-Pasilan seurakuntakodilla (17.9. alkaen)
– Mikaelinkirkossa (3.9. alkaen)
– Pakilan Hyvän Paimenen kirkon lasten kappelissa (17.9. alkaen joka toinen viikko)
– Vapaalan seurakuntatalossa (17.9. alkaen)
Sunnuntaisin kello 12:
– Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa (3.9. alkaen)
– Kauklahden kappelissa kerhotila Villiksessä (3.9. alkaen)
– Maunulan kirkossa (10.9. alkaen)
Sunnuntaisin kello 14:
– Suvelan kappelissa (khemeriksi, 10.9. alkaen joka toinen viikko)
Sunnuntaisin kello 15:
– Länsimäen kirkossa taidepyhäkoulu (17.9. alkaen)
– Suvelan kappelissa (3.9. alkaen)
Sunnuntaisin kello 17:
– Arabianrannassa seurakuntakoti Keulassa (27.8. alkaen, vain yli 4-vuotiaille)
– Itä-Pasilan asukastalossa (27.8. alkaen, vain yli 4-vuotiaille)
Maanantaisin kello 10:
– Vantaankoskella Vihertien asukaspuistossa (11.9. alkaen kuukauden toisena maanantaina)
Maanantaisin kello 17:
– Leppävaarassa Susivuoren Vaeltajien partiokololla (4.9. alkaen)
Maanantaisin kello 18:
– Haagan nuorisotalo Tönössä (13.11., 20.11. ja 27.11.)
Perjantaisin kello 9.30:
– Myyrmäen kirkossa (ruotsiksi, 8.9. alkaen kuukauden ensimmäisenä perjantaina)
Perjantaisin kello 18:
– Vuosaaren kirkossa Kuninkaan illoissa (joka toinen viikko, parillisina viikkoina)
Perjantaisin kello 18.45:
– Puistolan kirkossa (1.9. alkaen)
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Aikuisena huolien ja epäilysten keskellä mieleen nousevat pyhäkoululaulut koskettavat syvältä” – Lukijat kertovat, mitä pyhäkoulu antoi elämään
HengellisyysPyhäkoulun huippukausi osui 1950-luvun loppuun, jolloin lapsia oli paljon, mutta harrastusmahdollisuuksia vähän.
