Pyhä Birgitta taiteilija Carl Larssonin (1853–1919) maalaamana vuodelta 1907.
Pyhällä Birgitalla oli yllättävä vaikutus kasvi- ja eläinkunnan nimiin – Tuttu birgittalaisittain nimetty puu voi seisoa sinunkin pihallasi
Nimi Birgitta on peräisin muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren Brigantia nimestä. Pyhän Birgitan muistopäivää vietetään 7. lokakuuta. Silloin nimipäänsä viettävät myös Pirkot, Pirjot ja Piritat.
Tiesitkö, että pizzasi päälle ripotellulla oreganolla saattaa olla kristinuskoon ja tunnettuun naispyhimykseen liittyvää historiaa?
Oregano tunnetaan myös mäkimeiramina. Sitä viljeltiin jo antiikin aikana ja keskiajalla mahdollisesti myös birgittalaisluostareiden yrttitarhoissa. Näin kertoo kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine.
Laineen mukaan mäkimeiramia on saatettu tuolloin kutsua myös Birgitan yrtiksi, mutta täysin varmoja lähteitä asiasta ei ole.
– Varmuudella Birgitan nimelle oli kuitenkin omistettu sipulilajike, Sankta Britas lök, suomeksi Pyhän Birgitan sipuli eli karhunlaukka. Englannissa myös eräs vuokkolajike (Anemone coronaria) oli nimitetty Birgitan mukaan. On arveltu, että myös laakereita olisi nimitetty uskonnollisissa teksteissä Englannissa Birgitan kukiksi.
Birgitan edelleen elävää perintöä on hänen nimissään kulkeva rukous
Pyhä Birgitta eli 1300-luvulla. Hän syntyi Ruotsissa ja kuoli Roomassa – ja oli aikansa tärkeitä hengellisiä vaikuttajia. Erityisen tunnettu Birgitta oli saamistaan ilmestyksistä, jotka hän kirjoitti muistiin.
Birgitta loi myös uuden hengellisen sääntökunnan, joka levisi eri puolille Eurooppaa. Sääntökunta vaikutti myös Suomessa, Naantalissa. Birgittalaisluostari Naantaliin perustettiin 1400-luvulla, mutta reformaation myötä sen toiminta lakkasi. Monille tutut, Tallinnan merelliseen silhuettiin kuuluvat Piritan luostarin rauniot kertovat taas birgittalaisluostarista, joka tuhoutui Liivinmaan sodassa 1577.
Turussa birgittalaisperinne elvytettiin vuonna 1986. Siellä toimii nyt birgittalaisluostari nunnineen ja leirikeskuksineen. Myös Tallinnassa raunioiden ääressä toimii nykyisin vastaavanlainen keskus.
Yksi pyhän Birgitan edelleen eläviä perintöjä on hänen nimissään kulkeva rukous: ”Osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. On onnetonta vitkastella, ja vaarallista jatkaa matkaa. Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita tie. Tulen luoksesi kuin sairas tulee lääkärin luo. Oi Herra, anna sydämelleni rauha.”
Oreganoa eli mäkimeiramia viljetiin jo keskiajalla. Sitä kasvatettiin ehkä myös birgittalaisluostareiden yrttitarhoissa.
Myös vanha lastenloru juontaa juurensa Birgittaan
Nimi Birgitta on muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren nimestä Brigantia. Nimi merkitsee korkeaa, voimakasta ja kohotettua.
Birgitan suomenkielisiä muunnoksia ovat muun muassa Pirkko, Pirjo ja Piritta. Kaikkien heidän nimipäiväänsä vietetään 7. lokakuuta pyhän Birgitan muistopäivänä.
– Luterilaisen Suomen katolinen historia näkyy siinä, että pyhimyksiin liittyvien nimien kirjo on meillä aika rikas, Esko M. Laine sanoo.
Se näkyy ihmisten nimissä ja kasveissa ja tietysti myös eläinkunnassa.
Pyhään Birgittaan juontaa juurensa myös vanha lastenloru: ”Lennä, lennä leppäpirkko ison kiven juureen…” Kansanperinteessä on uskottu, että tuo pilkukas koppakuoriainen toimii sanansaattajana Jumalan ja ihmisen välillä. Leppäpirkon tai leppäkertun oli tarkoitus lentää Birgitan kirkon kivijalkaan.
Kansanuskossa pihlaja on yhdistetty sekä pyhään Birgittaan että Neitsyt Mariaan
Monilla suomalaispihoilla kasvaa keltaisista marjatertuistaan tunnistettava birgitanpihlaja. Se on pienehkö koristepuu.
Syksyllä ruskan ja pyhän Birgitan muistopäivän aikoihin puun lehdet hehkuvat oransseina.
Ehkä puu on saanut nimensä paitsi pyhän Birgitan myös nimikaimansa, muinaisen tulenjumalattaren Brigantian, inspiroimana. Kansanuskossa pihlaja on yhdistetty myös Neitsyt Mariaan, joka oli Birgitalle suuri esikuva ja tienviitoittaja.
Keskiajalla Birgitan päivä oli pyhimyskalenterin tärkeimpiä päiviä
Birgitta-nimi on peräisin muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren nimestä Brigantia, joka tarkoittaa korkeaa tai korotettua. Pyhän Birgitan muistopäivää vietetään 7. lokakuuta, jolloin hänet vuonna 1391 julistettiin pyhäksi. Keskiajalla päivä kuului Suomessa vuodesta 1406 alkaen pyhimyskalenterin tärkeimpiin pyhiin. Tuolloin nimipäänsä viettävät myös Pirkot, Pirjot ja Piritat. Ensimmäiset tiedot Birgitasta nimenä Suomessa ovat vuodelta 1376. Suomalaiseen almanakkaan nimi löysi tiensä 1705.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Varhainen e-pilleri, kitkerä kuukautisten edistäjä ja hiljaisen vastarinnan kukinto – Näillä kasveilla on yllättävä yhteys kristinuskoon
Hyvä elämä HengellisyysLuomakuntaa on nimetty usein hauskojen, kristinuskosta johdettujen maailmanselitysten avulla.
