Väitöskirjatutkija Sanna Supponen esitelmöi Pyhästä Birgitasta Helsingan keskiaikapäivässä. Pyhän Laurin kirkko on Sanna Supposelle tuttu paikka, silllä hänet on konfirmoitu siellä.
Keskiajalla Euroopan vaikutusvaltaisin nainen oli Pyhä Birgitta – hänen nimissään vaelletaan Helsingissä ja Vantaalla keskiaikapäivänä 12.8.
Ruotsissa syntynyt Birgitta sai hengellisiä ilmestyksiä ja kirkollisten mahtimiesten tuen.
Helsingan keskiaikapäivää vietetään jälleen elokuussa Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa kuullaan muun muassa luento Pyhästä Birgitasta. Filosofian maisteri, väitöskirjatutkija Sanna Supponen esitelmöi vuosina 1303–1373 eläneestä vaikutusvaltaisesta naisesta.
– Birgitta oli alun alkaen aatelisrouva Itä-Götanmaalta Ruotsista. Nykypäivänä hänet tunnetaan mystikkona sekä poliittisena ja hengellisenä vaikuttajana, kertoo Supponen.
Tämä vuosi on Birgitan kuoleman 650-vuotisjuhlavuosi. Hänet kanonisoitiin pyhimykseksi varsin pian kuolemansa jälkeen.
Birgitta sai kahdeksan lasta miehensä Ulfin kanssa. Perheessä oli neljä tyttöä ja neljä poikaa.
Birgitan elämässä tapahtui iso käänne, kun hän jäi leskeksi.
– Jo nuorena Birgitta oli ollut kiinnostunut hengen asioista, mutta miehensä kuoltua hän sai kutsumusnäyn ja alkoi kutsua itseään Kristuksen morsiameksi, Supponen kertoo.
Kutsumusnäystä lähtien Birgitta sai säännöllisesti ilmestyksiä, ja hän muutti asumaan parinsadan kilometrin päähän Alvastran luostarin lähelle.
Moraalisia opetuksia ihmiskunnalle
Sanna Supponen kertoo Birgitan näyissä olleen tavallisesti henkilöitä, esimerkiksi munkkeja, joiden kautta tarina kulki. Kuulijat saattoivat joskus tunnistaa, kenestä oli kyse.
– Birgitan näyt olivat hyvin visuaalisia ja konkreettisia ja liittyivät usein moraaliseen opetukseen. Aikaa pidettiin moraalisesti rappiollisena, rutto levisi ja koettiin, että ihmiskunnan piti tehdä parannus.
Jeesus ja useimmin Neitsyt Maria ilmestyivät myös kertomaan, mitä Birgitan tuli seuraavaksi tehdä. Tieto Birgitan vahvoista hengellisistä kokemuksista alkoi levitä Ruotsissa.
– Poliittisesti näkyväksi Birgitan toiminta alkoi tulla silloin, kun häntä ohjattiin näyssä kannustamaan kuningas Maunua tekemään ristiretki Novgorodiin.
Leskeyden myötä Birgitta sai oppineita kirkollisia mahtimiehiä tuekseen. Rippi-isä Matias, Turun piispa Hemming ja Alvastran luostarin priori Petrus Olavi auttoivat häntä.
– Tuohon aikaan oli suuri vaara, että ihminen tuomitaan harhaoppiseksi. Oikeaoppisten miesten taustatuki auttoi Birgittaa saamaan tilaa ilmestyksilleen.
– Suhteet olivat kuitenkin vastavuoroisia, sillä Birgitan näyt tukivat kirkonmiehiä heidän hengellisessä toiminnassaan, Supponen sanoo.
Sisaret ja veljet luostarissa
Oman sääntökunnan perustaminen oli Sanna Supposen mukaan Birgitan pitkäaikaisena tavoitteena. Hän oli saanut näyn myös siitä, miltä luostarirakennuksen tulisi näyttää.
– Vähän ennen Birgitan kuolemaa Ruotsin Vadstenaan perustettiin luostari, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Kaksoisluostari ei ollut uutta, mutta se oli, että luostaria johti nainen.
Vadstenan luostarissa oppineisuus oli tärkeää. Sisaret opiskelivat sekä tuottivat ja kopioivat kirjallisuutta. Veljet tukivat naisten hengellistä elämää ja tekivät saarnoja.
– Birgittalaisluostareissa oli köyhyyden vaade, eli kaikki ylimääräinen annettiin köyhille, mutta kirjoja sai omistaa niin paljon kuin halusi.
Vaelluksia Pyhän Birgitan jalanjäljissä keskiaikapäivänä
Helsingin Tuomiokirkon portailta lähtö la 12.8. klo 8. Noin 16 kilometriä. Ohjaajina Lea Purhonen ja Kari Koivula.
Neljän kirkon vaelluksen lähtö la 12.8. klo 9 Korson kirkolta. Noin 14 kilometriä. Ohjaajana Kari Nikkinen.
Pääreitin lähtö la 12.8. klo 10 Helsingin Vanhankaupunginlahdelta. Noin 10 kilometriä. Oppaina Pekka Siutila ja Hanna Vuollo.
Vantaan Vetokannaksen uimalasta lähtö la 12.8. klo 10. Noin 8 kilometriä. Ohjaajana Natasa Stambej.
Hakunilan reitin lähtö la 12.8. klo 10 Hakunilan kirkolta. Noin 10 kilometriä. Ohjaajana Tiina Palmu.
Tikkurilan vaellusryhmän lähtö la 12.8. klo 11 Asematieltä. Noin 5 kilometriä. Ohjaajina Anneli ja Olli Mylläri sekä Kaj Andersson.
Pyhiinvaellukselle on hyvä varata mukaan mukavat kengät ja säähän sopiva vaatetus sekä riittävästi juotavaa ja pientä evästä. Kaikki vaellukset päättyvät Pyhän Laurin kirkolle.
Luento ja messu
Birgitta – keskiajan Euroopan vaikutusvaltaisin nainen -luento la 12.8. klo 13 Pyhän Laurin kirkossa. FM, väitöskirjatutkija Sanna Supponen.
Pyhän Birgitan keskiaikamessu la 12.8. klo 14 Pyhän Laurin kirkossa. Corvus Laurencij -kuoro ja Vox Silentii -duo.
Helsingan keskiaikapäivä la 12.8. klo 11–17 Pyhän Laurin kirkon ympäristössä, Kirkkotie 45. Keskiaikamarkkinat, musiikkiesityksiä, taistelu- ja miekkailunäytöksiä, pehmomiekkailua yleisölle, luento keskiaikaisten pukujen valmistuksesta ja muinaispukunäytös. Ohjelmaa myös lapsille. Katso koko ohjelma: helsinga.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsinkiläinen suntio Joonas Pajari, 31, laulaa kavereidensa kanssa tietokonepelitunnareita gregoriaanisten munkkien tyyliin, ja sadattuhannet katsovat – ”Haaveilemme luostarista saaressa”
HengellisyysMunx Gregoriana esittää Youtube-videoillaan World of Warcraftin ja Halon pelimusiikkia sekä vanhoja kristillisiä hymnejä. ”Meiltä kysellään, olemmeko oikeita munkkeja.”
