Lauri Antti Mattila hiljentyy pyhiinvaellustilassa katsomalla Juhani Haukan videoinstallaatiota matkalta Jäämerelle.
Pyhiinvaelluskone tarjoaa pysäyttävän kokemuksen
Taiteilijaryhmän installaatiossa hiljennytään ja annetaan aikaa Jumalalle. Kyseessä on jatko-osa viimekesäiselle Jäämatka-esitykselle, jossa matkustettiin autolla Helsingistä Jäämerelle.
Töölössä, Galleria Oksasenkatu 11:ssä, on mahdollista pysähtyä hetkeksi taiteen keinoin. MIPT-taiteilijaryhmän There is no time. Ei ole aikaa. -näyttelyyn on rakennettu esitysinstallaatio, ajan antamiseen perustuva pyhiinvaelluskone. Kävijä antaa aikaansa Jumalalle, jonka voi itse määritellä.
– Ihmiset hakevat yleensä jotain erityistä kokemusta itselleen, mutta tässä se annetaan Jumalalle tai kenelle tahansa muulle kuin itselle, sanoo ryhmään kuuluva Lauri Antti Mattila.
Kun kävijä saapuu galleriaan, hän kirjautuu vastaanottotiskillä ja ilmoittaa, paljonko haluaa käyttää aikaa pyhiinvaellukseen. Minimiaika on 20 minuuttia. Sen jälkeen hän luovuttaa henkilökohtaiset tavaransa ja siirtyy pesuvadin kautta odotusalueelle, jossa on tarjolla vettä, teetä ja hedelmiä. Kasvoille maalataan odotussymboli.
– Hetken kuluttua pyhiinvaeltajaa pyydetään astumaan kynnyksen yli. Hän saa kirjeen, viltin sekä pyhiinvaeltajan vaatteet, jotka hän voi vaihtaa verhon takana omiensa tilalle. Vaatteiden vaihtaminen voi olla jollekin isokin juttu, mutta yleensä ihmiset ovat kyllä tehneet sen, Mattila kertoo.
Kirjeessä pyhiinvaeltaja saa muun muassa ohjeita siitä, mitä alakerrassa sijaitsevassa pyhässä tilassa voi tehdä. Mitään ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos ei halua. Videoinstallaatioita ja yksinkertaista rekvisiittaa sisältävässä tilassa voi pelkästään levätä, hiljentyä tai rukoilla. Kun vaeltajan antama aika on kulunut, hän saa siitä merkin pienellä tiu´ulla.
Kun kävijä saapuu galleriaan, hänet ohjataan ensin pyhiinvaelluskoneen odotusalueelle.
Matka Jäämerelle haki taiteen rajoja
Taiteilijaryhmä on ollut koossa pari vuotta. Siihen kuuluvat Lauri Antti Mattilan lisäksi Juhani Haukka, J.K., Sari Paljakka ja Esa-Matti Smolander.
Mattilan mukaan idea pyhiinvaelluskoneesta oli jo olemassa, kun Galleria Oksasenkatu 11 ilmoitti hakevansa tilaan taiteilijoita.
– Galleria on yksi ensimmäisistä ei-kaupallisista gallerioista Helsingissä. Sitä ylläpitää taiteilijaryhmä, joka rahoittaa tilan toiminnan apurahoilla ja valitsee sinne taiteilijat.
Ei ole aikaa -näyttely on itse asiassa jatkoa MIPT-ryhmän viimekesäiselle Jäämatka-esitykselle. Se tarjosi yhdelle henkilölle kerrallaan automatkan Helsingistä Jäämerelle. Matkalle sai hakea kyselylomakkeella, jossa piti kertoa, mitä hakijan sielu ja ruumis eniten tarvitsivat. Taiteilijaryhmä räätälöi 60 euroa maksaneet matkan sen mukaan.
– Kolme vuorokautta kestäneitä matkoja tehtiin touko-heinäkuun aikana seitsemän. Mukana olivat esiintyjä-kuljettaja ja matkaan valittu henkilö. Kahden hengen kokoonpano takasi esityksen erityisen henkilökohtaisuuden ja intiimiyden, Mattila selvittää.
Matkaan liittyi yksinkertaisia asioita, kuten keskustelua elämästä, kasettien kuuntelua, nukkumista teltassa sekä pieniä yllätyksiä ja harjoitteita.
– Jäämatka-esityksessä tutkittiin sitä, onko tämä taidetta, missä esitys ja elämä alkavat ja loppuvat, ja miten ne limittyvät toisiinsa. Samalla haluttiin hakea rajoja ja haastaa muuttamaan yhteiskunnan toimintatapoja, tällaisella matkallahan poltetaan hirveästi bensaa, Mattila kertoo.
– Matkat tuntuivat avaavan ihmisissä uusia ajatuksia ja tuntemuksia, kipeitäkin. Yleensä myös mieli oli rauhoittunut, kun oli ollut kolme päivää poissa tietynlaisesta luupista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Klassikkomaalauksia otetaan tatuoinneiksi − uudessa näyttelyssä Gallen-Kallelan teokset suosituimpia
Hyvä elämäMediataiteilija Harri Larjoston yli sadasta henkilöstä ottamat valokuvat ja heidän tarinansa tuovat uuden näkökulman tatuointikulttuuriin.