null Rahoittaako kirkko naispappeuden vastustajia?

Rahoittaako kirkko naispappeuden vastustajia?

Helsingin seurakunnat pohtivat, mitä lähetysjärjestöjä tukisivat. Espoo ja Vantaa avustavat kaikkia.

Viisi lähetysjärjestöä on toiminut Helsingissä ilman kirkon rahallista tukea vuodesta 2012, koska niiden ei katsottu noudattavan kirkon linjauksia.

– Järjestöjen kielteinen kanta naispappeuteen oli pääasiallinen syy. Myös järjestöjen suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin oli epäselvyyttä, kertoo yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen.

Nyt määrärahojen jakoperusteita pohditaan uudestaan. Torstaina 23. huhtikuuta Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto keskustelee iltakoulussaan lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien määrärahojen jakoperusteista, jotka päätetään kesäkuussa. Myös viimeksi tuetta jääneet järjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan omassa toiminnassaan kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttamaan kirkon lähetysstrategiaa.

Ovatko lähetysjärjestöt muuttaneet näkemyksiään?

Kysytään Suomen Evankelisluterilaiselta Kansanlähetykseltä, Lähetysyhdistys Kylväjältä, Medialähetys Sanansaattajilta ja Suomen Luterilaiselta Evankeliumiyhdistykseltä (Sley). Viides tuetta jäänyt järjestö oli Sleyn ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lutherska Evangeliförening (Slef).

Yksikään nainen ei toimi pappina Kansanlähetyksen, Sleyn eikä Kylväjän palveluksessa. Järjestöjen mukaan pappisvirka kuuluu yksinomaan miehille.

Järjestöistä Sley ei edellytä työntekijöiltään yhteistyötä naispappien kanssa. Toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikosken mukaan työntekijöille annetaan tässä asiassa omantunnonvapaus.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen kertoo heidän hyväksyvän, että kirkossa työskentelee naispappeja.

– Seurakuntavierailuilla työntekijämme toimivat seurakuntien käytäntöjen mukaan, sanoo Tuovinen.

Myös Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää kertoo, että järjestön työntekijät toimivat seurakunnissa vieraillessaan seurakuntien ehdoilla ja tekevät yhteistyötä kirkon viranhaltijoiden kanssa.

Sanansaattajilla on ollut naispappeja vuodesta 1997 lähtien.

– Toimimme tässä kirkon päätösten mukaisesti. En ole saanut tarkkaa syytä, miksi Helsingin seurakuntien tuki meille jätettiin viimeksi jakamatta, Sanansaattajien medialähetysjohtaja Juha Auvinen sanoo.

Vuosille 2012–2014 kirkkovaltuusto jakoi kaikki lähetystyön määrärahat Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kautta. Viime vuonna jakoperusteita päätettiin jatkaa tälle vuodelle.

Kirkko teki jokaisen seitsemän lähetysjärjestön kanssa vuonna 2013 lähetystyön perussopimuksen, jossa kirkko sitoutuu kohtelemaan niitä yhdenvertaisesti. Sopimuksen solmimisen jälkeen Espoon ja Vantaan seurakunnat ovat päättäneet tukea kaikkia lähetysjärjestöjä.

Entä seksuaalivähemmistöt? ”Kansanlähetys ei hyväksy samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteiden siunaamista eikä tällaisessa parisuhteessa elämistä.” Näin linjataan Kansanlähetyksen ohjelmassa.

– Rekrytoinnissa toimimme Suomen lakien mukaan. Palkkaamme sen, joka parhaiten sopii toimintaamme. Emme kysy kenenkään seksuaalista suuntautumista, Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Tuovinen kertoo.

Kylväjän lähetysjohtaja Mäkipää linjaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja tervetulleita Kylväjän toimintaan.

– Rekrytoinnissa seksuaalinen suuntautuminen ei ole kriteeri, mutta rekisteröity parisuhde on eri juttu, hän sanoo.

Sley käyttää rekrytoinnissaan kutsuperiaatetta. Avoimia toimia ei juuri ole.

Kirkossa voidaan rukoilla parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan. Sanansaattajat sitoutuu tähän.

– Emme hyväksy syrjintää missään muodossa. Työvoiman rekrytoinnissa käydään läpi vain työtehtäviin liittyviä asioita, Auvinen Sanansaattajista sanoo.

 

Jaa tämä artikkeli: