Espoon yhteisen kirkkovaltuuston maaliskuussa 2023 tekemä päätös olla jakamatta lähetysmäärärahaa Kansanlähetykselle ei muuttunut Helsingin hallinto-oikeudessa.
Kansanlähetys valitti Espoon yhteisen kirkkovaltuuston päätöksestä evätä siltä lähetysmääräraha – hallinto-oikeus hylkäsi valituksen
Espoon yhteisen kirkkovaltuuston tekemä päätös ei muuttunut Helsingin hallinto-oikeudessa.
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Kansanlähetyksen ja Espoonlahden seurakunnan jäsenen Kari Roineen tekemät kirkollisvalitukset, jotka koskivat Espoon yhteisen kirkkovaltuuston 22.3.2023 tekemää päätöstä vuoden 2023 jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahojen jaosta.
Hallinto-oikeuden mukaan yhteisen kirkkovaltuuston päätös ei ole valittajien esittämän perusteella kirkkolain 24 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Päätöksessä todetaan myös, että kirkollisvalitusta ei voida tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei hallinto-oikeuden mukaan ilmennyt aihetta.
Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole haettu valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Kansanlähetys on vuonna 1967 perustettu teologisesti konservatiivinen kristillinen järjestö, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ulkomailla. Kirkkovaltuustokaudella 2018–2022 se sai Espoon seurakunnilta osuuden kansainvälisen vastuun määrärahasta. Esimerkiksi vuonna 2022 summa oli reilut 153 000 euroa.
Vuoden 2023 määrärahoista eivät enää päättäneet samat kirkkovaltuutetut kuin edellisvuosina, vaan marraskuussa 2022 pidetyissä seurakuntavaaleissa valitut päättäjät.
Vuonna 2023 varattiin 1,7 miljoonaa euroa
Kumppanijärjestöjensä kautta lähetystyötä ja kansainvälistä auttamistyötä tekevät Espoon seurakunnat varaavat seurakuntayhtymän budjetissa vuosittain 4,1 prosenttia arvioidusta verotulosta lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun. Vuodeksi 2023 varattu summa oli 1,7 miljoonaa euroa.
Espoon seurakuntien jakamattoman kansainvälisen vastuun periaatteiden mukaan lähetys ja kansainvälinen diakonia ovat seurakunnan työtä ja yhteistä työtä, jota tehdään kumppaneina toimivien lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Lähtökohtana on, että kumppanien tulee kunnioittaa lähettävää tahoa eli Espoon seurakuntia ja paikallista yhteistyökirkkoa tai -tahoa. Niiltä edellytetään muun muassa, että toiminnassa noudatetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia.
Maaliskuussa 2023 Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänestyksen jälkeen lakkauttaa määrärahaosuuden jakamisen Kansanlähetykselle ja kolmelle muulle lähetysjärjestölle, koska ne eivät antaneet yksiselitteisiä vastauksia seurakuntayhtymän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin.
Kysymykset koskivat sitä, onko naispuolisilla ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla papeilla sekä muilla näihin vähemmistöihin kuuluvilla ammattihenkilöillä mahdollisuus tulla valituiksi tekemään työtä lähetysjärjestöjen hankkeissa.
Yhteinen kirkkovaltuusto: valituskriteerit eivät täyty
Helsingin hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa Kansanlähetys perusteli valitustaan sillä, että siltä olisi edellytetty lainvastaista toimintaa rekrytointitilanteessa. Järjestön mukaan tuen epäämispäätöksessä ei olisi myöskään tehty lapsivaikutusten arviointia. Lisäksi Kansanlähetys katsoo, että valtuuston puheenjohtaja oli jäävi päättämään asiasta, ja että kirkkovaltuusto olisi myöntänyt yhdelle järjestölle määrärahoja yli sen, mitä tämä haki.
Yhteinen kirkkovaltuusto kiisti nämä asiat hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa. Sen mielestä valituskriteerit eivät täyty.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kansanlähetys teki valituksen hallinto-oikeudelle, koska Espoon yhteinen kirkkovaltuusto epäsi siltä lähetysmäärärahan
AjankohtaistaSuomen evankelisluterilainen Kansanlähetys jäi tänä vuonna vaille Espoon seurakuntien rahallista tukea, sillä se ei antanut tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia.
