null Ratkaise vaatekriisisi ja kohtuullista vaatekaappisi

Hukummeko vaatteisiin? Ekologisesti kestävää kulutusta on, että ostamme mahdollisimman vähän uutta.

Hukummeko vaatteisiin? Ekologisesti kestävää kulutusta on, että ostamme mahdollisimman vähän uutta.

Ratkaise vaatekriisisi ja kohtuullista vaatekaappisi

Asiantuntijat kertovat, millaiset vaatteet ovat eettisiä ja miten rakennat hyvän omantunnon vaatekaapin. Ekologisin vaate on se, jota käytetään mahdollisimman ahkerasti eikä pestä turhaan.

Silloinkin kun jotain on pakko hankkia, kannattaa mieluummin sijoittaa määrän sijasta laatuun. Vaatteita tuotetaan ja ostetaan enemmän kuin koskaan ennen, mutta niitä myös heitetään pois enemmän kuin ennen.

"Lyhyesti sanoen vaatekulutuksessa on ympäristön kannalta oleellisempaa määrä kuin laatu. On parempi ostaa yksi tavallinen puuvillapaita kuin viisi luomupuuvillapaitaa", kertoo Hyvän mielen vaatekaappi -kirjan kirjoittaja Rinna Saramäki.

Suomessa syntyy yksityisiltä ihmisiltä tekstiilijätettä noin 54 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos vaatteita ostettaisiin vähemmän ja materiaalit kierrätettäisiin paremmin, jäteongelma olisi ainakin vähäisempi.

Myös itse vaatebisneksessä on paljon ongelmia. Ompelijoille kaukomailla maksetaan liian vähän, työolosuhteet ovat surkeat, työpäivät pitkiä ja toimeentulo on niukka. Vaikka valmistusmaa vielä selviäisikin, materiaalin alkuperää on melkein mahdotonta kuluttajan selvittää.

Vaatteiden valmistusolot hämärän peitossa

Valmistusmaakaan materiaalilapussa ei kerro mitään sitä, onko vaate valmistettu asiallisesti toimivassa vaatetehtaassa vai onnettomassa hikipajassa, jossa lapset raatavat ylipitkiä työpäiviä. Mistä kuluttaja voi siis tietää, että vaate on valmistettu inhimillisissä olosuhteissa?

"Oikeastaan sitä ei voi tietää. Yrityksetkään eivät ole täysin varmoja siitä, millaiset työolot tehtailla on, koska tehtaiden olojen tarkastajat ovat paikalla vain tarkastuksen ajan, eivät koko aikaa. Lisäksi tehtaat saattavat siirtää tilauksia alihankkijoille brändiyritysten sitä tietämättä, vaikka sopimusehdot kieltäisivätkin sen. Ammatillisesti järjestäytyneet työntekijät olisivat parhaita valvojia, ja samalla kehitys saisi heidän haluamansa suunnan", yritysvastuun tutkija Outi Moilala sanoo.
 

Ekologisin vaate on se, jota käytetään mahdollisimman ahkerasti eikä pestä turhaan.


Moilalan mukaan on monta tapaa toimia kuluttajana vastuullisesti. Myös hän korostaa hankinnoissa harkintaa.

"Ensin kannattaa miettiä, tarvitseeko sittenkään uutta. Vanhaa voi tuunata ja korjata. Käytettyjä vaatteita on hyvä suosia. Jos haluaa ostaa uutta, voi suosia reilun kaupan periaatteilla toimivia yrityksiä tai Euroopassa tehtyä. Vaikkakaan Made in -merkintöjä ei valvo mikään taho, ja Clean Clothes -kampanjan selvityksen mukaan Itä-Euroopassa palkat ja työolot ovat yhtä huonot kuin Aasiassa."

Moilala itse suosii kotimaisia käsityöläisiä ja ompelimoja. Esimerkiksi Puhtaat vaatteet -kampanja Suomessa ja ulkomailla ei julkaise listaa suositeltavista yrityksistä, vaikka tuottaakin niiden vastuullisuudesta tietoja.

"Puhtaat vaatteet -kampanja ei suosittele boikotteja, koska ne ajavat ompelijat vain entistä ahtaammalle, mutta haluaa pitää ne keinovalikoimissaan. Hiekkapuhallettuja farkkuja pitäisi kuitenkin boikotoida, koska hiekkapuhallus aiheuttaa tappavaa silikoosisairautta niille, jotka hiekkapuhaltavat vaatteita. Koska valmiiksi kulutetuista farkuista ei voi sanoa päältä katsoen, millä keinoin kulutus on tehty, kaikki valmiiksi kulutetut farkut pitää jättää kauppaan", Moilala suosittaa.

Suosi kestäviä materiaaleja

Myös vaatteen materiaaleja kannattaa miettiä, puuvillanviljely on maailman kemikaali-intensiivisintä viljelyä. Siihen liittyy myös vakavia taloudellisia epäkohtia, kun länsi-afrikkalaisten valtioiden pienviljelijät joutuvat kilpailemaan Yhdysvaltain ja Kiinan massiivisten ja julkisesti tuettujen tuotantojen kanssa.

"Pellavaa pidetään eettisenä valintana osittain siksi, että sitä viljellään pohjoisessa ja täällä päin työolot ovat paremmat, vaikka sijainnilla ei saisikaan olla merkitystä, kun kaikkialla tuotetun pitäisi olla vastuullista. Tekokuiduissa taas on se ongelma, että ne eivät maadu", Moilala pohtii.
 

Oleellisinta vaatekaapin kohtuullistamisessa on tukkia sisääntuloputki.


Kierrätysmateriaalit ovat suositeltavia. Pellavan lisäksi Rinna Saramäki nostaa esiin myös hampun ja nokkosen.

"Mikä hyvänsä puuvillan vaihtoehto on myös hyvä, ja jos puuvilla on paras materiaali, niin kuin se moneen käyttöön on, niin sitten luomupuuvillaa voi suositella. Mutta ekologisin vaate on se, jota käytetään mahdollisimman ahkerasti eikä pestä turhaan", Saramäki summaa.

Kohtuullista vaatekaappisi

Vaikka vaatteita olisi kertynyt kaappeihin ihan liikaa, joskus luopuminen on vaikeaa – siitä huolimatta, että se olisi järkevää. Kohtuullistaminen kaikessa on avain myös eettiseen vaatekaappiin ja kestäviin kulutusvalintoihin.

"Oleellisinta vaatekaapin kohtuullistamisessa on tukkia sisääntuloputki. Tyhjäksi karsiminen ja sen uudelleen täyteen shoppaaminen on ajan, rahan ja ympäristön haaskaamista. Jokainen hankittu tavara vie kodista tilaa, joten mikään ei ole ilmaista, edes ilmainen. Sen säilyttämisestä joutuu kumminkin maksamaan. Samalla vaikeuttaa omaa elämäänsä sillä, että joutuu etsimään tarpeellisen vaatekappaleen suuresta läjästä", Saramäki sanoo.

Hän muistuttaa, että vaatteita voi olla vaikka miljoona, mutta aikaa niiden käyttämiseen ei ostamalla tule lisää. Ja pienistäkin rahamääristä tulee vuoden kuluessa iso summa.

Luopumisen tuskaan voi auttaa sen pohtiminen, miksi hankkii vaatteita, ja mitä ne itselle merkitsevät.

"Monesti ostamme vaatteita ihanneminälle. Tällainen ihanneminä pukeutuu vaikkapa rokahtaviin korkokenkiin, vaikka tosielämän minä saa niistä vain jalkansa kipeäksi ja tallustelee mieluummin tennareissa. Kaappi voi pullistella vaatteista myös esimerkiksi siksi, että vaatteita ostaa sovittamatta tai tekee heräteostoksia ilahduttaakseen tai lohdutellakseen itseään", kertoo ammattijärjestäjä ja tutkija Ilana Aalto.

Oletko dramaattinen vai hivuttaja?

Vaatekaapin kohtuullistaminen on pitkä prosessi, varsinkin kun vaatteita on kerääntynyt kaappeihin pitkän ajan kuluessa. Ihmisiä on kohtuullistamisessa Saramäen mukaan karkeasti ottaen kahta tyyppiä: dramaattiset ja hivuttajat.

"Dramaattiset käyvän vaatekaapin kimppuun itkien ja nauraen ja kiljuen ja hävittävät yhdellä kertaa kaiken ei-välittömästi tarvittavan. Mitä suurempi tunnemyrsky, sen parempi. Hivuttajat, joihin itse kuulun, taas saisivat tällaisesta vain ahdistuskohtauksen ja vastahangan", Saramäki kuvaa.

Hivuttajille sopii paljon paremmin rauhallisessa tahdissa jopa usean vuoden ajan etenevä prosessi, jossa esimerkiksi ensin viedään ylimääräiset vaatteet kellariin pois silmistä ja totutellaan elämään ilman niitä.

"Siinä jo tunteetkin sellaisia vaatekappaleita kohtaan, joita ei kuitenkaan todellisuudessa aio eikä edes halua laittaa päälleen, ehtivät sopivasti viiletä. Oleellista on löytää vaatteiden perimmäinen olemus päälle puettavina asioina, ei erilaisten toiveiden ja halujen ja muistojen ilmentyminä", kertoo Saramäki.

Kaikkia "muistovaatteita" ei välttämättä tarvitse hävittää, mutta niille pitäisi etsiä jokin muu säilytyspaikka kuin perusvaatekaappi. Jos on pakko ostaa uutta, osta laadukasta ja eettisesti kestävää. Kaikkein eettisintä ympäristön kannalta olisi kuitenkin olla ostamatta mitään uutta.

Näin aloitat vaatekaappisi kohtuullistamisen:

Olennaista on siis ostaa uutta mahdollisimman vähän. Ryhdy ensimmäisenä ostolakkoon ja aloita vaatekaappisi perkaaminen. Mutta mistä aloittaa? Tässä ammattijärjestäjän ja tutkijan Ilana Aallon vinkit:

1. Ensimmäisenä kannattaa poistaa ilmeisimmät eli rikkinäiset ja kulahtaneet vaatteet. Pieniksi tai suuriksi jääneet vaatteet kannattaa yleensä myös vapauttaa muille käyttäjille, ellei oma koon muutos ole ihan oikeasti tapahtumassa pian.

2. Yleensä päälle pantavaa löytyy sitä paremmin, mitä vähemmän vaatteita on kaapissa, varsinkin jos vaatteet ovat yhdisteltävissä keskenään. Tyypillisesti suomalaisilla on kaapeissaan satoja vaatteita, mutta alle sata vaatetta (asusteet mukaan lukien) pitäisi kyllä riittää hyvin.

3. Itselle sopivaa määrää voi hahmotella miettimällä realistisesti omia käyttötarpeita ja -tottumuksia: millaisia vaatteita käyttää työssään, vapaa-ajalla tai harrastuksissaan ja kuinka monta asukokonaisuutta on tarpeen, jotta kaapissa riittää puhdasta.

4. Yleensä vaatekaapeissa on paljon käyttämättä jääneitä vaatteita. Jos niistä luopuminen tuntuu vaikealta, kannattaa pukea tällainen vaate päälle päiväksi. Silloin huomaa, että vaate ei esimerkiksi istu tai on väärän tyylinen tai värinen. Tämän oivallettua käyttämättä jääneistä on yleensä helpompi päästää irti. 

5. Hyviä hankintoja ovat kestävät vaatteet, jotka täydentävät olemassa olevaa puvustoa. Koska sellaisia on vaikea löytää, kannattaa perehtyä erilaisten materiaalien ominaisuuksiin. Kun vaatekaapin käy ajatuksella läpi, voi samalla tehdä itselleen listan tarvittavista täydennyksistä ja ostaa uutta vain suunnitelmallisesti listan avulla. Ilman ostosuunnitelmaa kannattaa pysyä kaukana varsinkin alennusmyynneistä.

+ Lisäksi Rinna Saramäki suosittelee todella vahvasti vuoden mittaista kirjanpitoa vaatekulutuksesta. Se paljastaa, että esimerkiksi "melkein ilmaisista" vaatteista, jotka on ostettu vain halpuuden eikä hyödyn takia, tuleekin vuodessa huikea summa. Säästyneellä summalla voi hankkia pari tosi hyvää, laadukasta, täysihintaista vaatetta, jotka oikeasti ratkaisevat monet pukeutumispulmat.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi