Musiikkikoulu Resonaarin ammattilaiskokoonpano Resonaarigroup harjoittelee joka torstai ja perjantai. Keikkavalmiudessa on noin 150 kappaletta Dingosta Johnny Cashiin ja Elvikseen. Kuva: Sirpa Päivinen
Resonaarissa kaikki oppivat soittamaan
Yksi opetuksen kulmakivistä on ainutlaatuinen kuvionuottijärjestelmä.
Kulosaarelaisessa omakotitalossa istuu kaksi keskittynyttä miestä syntikan ääressä. Nuottitelineelle on nostettu 1970-luvun hittibiisin Mombasan nuotit. Marlo Paumo osoittaa värikkäitä kuvionuotteja yksi kerrallaan, ja tuttu sävelmä alkaa hahmottua Juha Sipilän sormissa: taa-dii-da-daa… Hänellä on menossa soittotunti musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa.
Resonaari on hallinnollisesti Helsinki Missioon kuuluva musiikkikoulu, jossa opiskelee erilaisia oppijoita: kehitysvammaisia, motorisista tai keskittymisen häiriöistä kärsiviä, autisteja, seniorikansalaisia ja ylipäätään ihmisiä, joille tavallisten musiikkiopistojen ovet eivät pääsykokeiden kautta avaudu. Resonaarin periaatteena on, että jokainen oppii.
– Mä tulin tänne vuonna 1999 13-vuotiaana, ja silloin taisin viimeksi koskea pianoon, Sipilä laskee. Hänen ykkössoittimensa on nykyisin kitara, ja hänellä on oma bändikin.
Talo täynnä soittoa
Musiikkikoulussa käy arkisena iltapäivänä melkoinen kuhina. Alakerran kämpässä harjoittelee joku talon yli kahdestakymmenestä bändistä. Soittotunteja pidetään pienemmissä huoneissa ja ryhmäopetusta ja konsertteja yläkerran isossa salissa.
Kiinteistön tilat on otettu viimeistä koloa myöten käyttöön, mutta silti talo pullistelee äärimmillään. Oppilaita on 260, ja jonossa olisi lisää tulossa, jos vain voitaisiin ottaa. Oppilaaksi pääsyn kriteerinä on, että hakijan arvioidaan hyötyvän tarjolla olevasta opetuksesta.
– Kun joku astuu sisään ovestamme, en jää miettimään, millaisia oppimisen ongelmia hänellä mahdollisesti on. Sen sijaan ryhdymme yhdessä tutkimaan, miten juuri hänen muusikkouttaan voi kehittää. Minun eettinen lupaukseni opettajana on, että käytän hänen hyväkseen kaikki hallitsemani pedagogiset keinot. Sitten yhdessä katsotaan, mitä siitä seuraa, toteaa Markku Kaikkonen, toinen musiikkikoulun johtajista.
Resonaarin lähestymistapa hämärtää perinteistä musikaalisuuden käsitettä. Vaikka nuottikorvaa tai rytmitajua tuntuisi olevan kuinka vähän, niitä voi oppia. Joillakuilla oppilailla saattaa toimia vaikka vain yksi käsi. Toisten kohdalla opetus alkaa vuorovaikutustaidoista, paikallaan olemisesta tai ohjeiden vastaanottamisesta. Oppilaille tehdään yksilöllisiä oppimispolkuja.
Monelle musiikki toimii paitsi harrastuksena ja sosiaalisena vuorovaikutuksen kenttänä, myös osana kuntoutusta.
– Musiikki on suuri järjestyksen luoja ja auttaa hahmottamaan, miten maailma toimii. Se tukee myös elämänhallinnan taitoja, muistuttaa johtaja ja keskuksen perustajiin kuuluva Kaarlo Uusitalo.
Kuvionuotit apuna
Ja tuloksia tulee. Resonaarin toiminta on tuottanut sellaisia laajaan tietoisuuteen nousseita yhtyeitä kuin Pertti Kurikan Nimipäivät, jonka jokainen jäsen on jossakin vaiheessa opiskellut Resonaarissa, sekä eläkeläisrouvien rokkibändi Riskiryhmän. Koulussa soitetaan ensi sijassa rockia ja poppia, ja opetellaan soittamaan koskettimia, kitaraa, bassoa ja lyömäsoittimia. Talossa toimii puoliammatillinen bändi Resonaarigroup, joka on esiintynyt muun muassa Pepe Willbergin ja Paula Koivuniemen kanssa.
– Meidän muusikkomme pystyvät tuottamaan taiteellisesti tasokasta ohjelmaa ja hyvän show´n, vaikka heidän kyvyissään olisi rajoitteita. Aiemmin marginaalissa ollut porukka nousee keskiöön ja erilaisuus näyttäytyykin voimana, Markku Kaikkonen sanoo.
Yksi Resonaarin musiikinopetuksen kulmakivistä on maailmassa ainutlaatuinen kuvionuottijärjestelmä, jota keskuksen johtohahmot ovat kehittäneet 1990-luvulta lähtien. Kuvionuoteissa jokaista säveltä vastaa tietynvärinen ja muotoinen kuvio, joita merkitsevät tarrat voidaan kiinnittää kosketinsoittimien kieliin tai kitaran otelautaan. Kuvionuottien omaksumiseksi ei tarvitse opiskella lainkaan teoriaa tai mutkikkaita symboleja. Soittamista pääsee harjoittelemaan, kun perusidea on selvillä.
Kuvionuotit samoin kuin muutkin Resonaarin menetelmät ovat levinneet parissakymmenessä vuodessa sekä Suomessa että maailmalla. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Resonaari on alan pioneeri ja toimii osaamiskeskuksena, josta vastaavat oppilaitokset ja esimerkiksi kuntoutusyksiköt tulevat hakemaan ideoita ja toimintamalleja.
Musiikkikoulu on myös hyväksytty taiteen tavoitteellista perusopetusta antavana oppilaitoksena kaupungin tuen piiriin.
– Tavoitteellinen opetus tarkoittaa meidän tapauksessamme muuta kuin kurssitutkintoja. Jokainen etenee tavoitteidensa mukaan omassa tahdissaan, kertoo Kaikkonen.
Hän näkee Resonaarin osana laajempaa kulttuurin vallankumousta ja oppimisen demokratisoitumista.
– Tällaisen ajattelun ja toiminnan kautta kaikenlaiset ihmiset voivat löytää keinoja kiinnittyä yhteisöön. Samalla kasvaa meidän kaikkien ymmärrys toisiamme kohtaan, Kaikkonen summaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Erityismuusikko Jaakko Lahtinen suuntaisi bändeineen mieluusti Brysseliin – ”Kaikkihan kuuntelevat hyvää musiikkia!”
Ajankohtaista Hyvä elämäMuusikko Jaakko Lahtinen työskentelee Helsingin Kulosaaressa Musiikkikeskus Resonaarissa kuusi tuntia päivässä. Hän on ehtinyt musisoida viimeisten 15 vuoden aikana muun muassa Japanissa ja Venäjällä.
