Helsingin yliopiston rehtorina pitkään toiminut Kari Raivio pohdiskelee tieteen, arvojen ja etiikan merkitystä päätöksenteossa.
Riittääkö tutkittu tieto elämän ohjenuoraksi? Kyllä ja ei, sanoo tutkimustiedon hyödyntämistä selvittänyt yliopiston ex-kansleri Kari Raivio
Kari Raivio on tehnyt valtioneuvostolle selvityksen siitä, miten tutkittua tietoa voitaisiin parhaiten hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa. Hän luennoi 6.2. aiheesta Töölön seurakunnan Fokus-tilassa Triplan kauppakeskuksessa.
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Raivio toimi pitkään Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina. Selvityksen ideana oli kehittää neuvonantotoimintaa ja tutkitun tiedon välittämistä esimerkiksi tiedeakatemioiden ja arviointineuvostojen kautta.
Miten tutkittu tieto määritellään?
– Se on tieteellisen menetelmän kautta hankittua tietoa, joka perustuu havaintoihin tai kokeisiin ja joka on, kuten tiede yleensä, kompetenttien alan tutkijoiden arvioimaa, parhaissa tapauksissa myös uusilla kokeilla ja tutkimuksilla varmennettua.
– Sitä kautta tiede koko ajan korjaa itseään ja lähestyy lopullista, oikeaa totuutta asioista. Tutkijatkin toki myöntävät, ettei tiede voi koskaan saavuttaa lopullista totuutta.
Onko tutkittua tietoa alettu nyt hyödyntää paremmin poliittisessa päätöksenteossa?
– Edistystä on tapahtunut. Meillä toimii esimerkiksi useita arviointineuvostoja, joista ilmastopaneeli on yksi. Periaatteessa on hyvä idea, että tieteellisesti päteviä arvioitsijoita käytetään yhteiskuntapolitiikan tärkeissä asioissa.
– Tutkittu tieto ei ole suinkaan ainoa päätöksenteon peruste. Myös poliittiset intressit ja arvokysymykset ovat niitä. Mutta olisi hyvä, että ainakaan tiedon puute ei johtaisi huonoihin päätöksiin.
Fokuksen keskustelu ulottaa kysymyksen pidemmälle: riittääkö tutkittu tieto elämän ohjenuoraksi?
– Siinä mennään yksilötasolle. Elämä koostuu sarjasta pieniä ja isoja päätöksiä. Ihminen ei useinkaan ajattele päätöksiään vaan ne tulevat luonnostaan. Vasta valintatilanteessa täytyy oikeasti funtsia. Silloin on hyötyä siitä, että funtsaamiselle on jokin pohja. Arkinen esimerkki on television ostaminen, jolloin asiantuntijatahojen tekemistä vertailuista on hyötyä.
– Eettiset kysymykset ovat toisentyyppinen ongelmakenttä. On tunnustettava, että yksilön ja yhteiskunnan päätöksenteossa arvot, etiikka ja moraali ovat tärkeämpiä kuin tiede. Esimerkiksi raskauden keskeytys ei ole gynekologinen ongelma eikä eutanasia ole teholääketieteeen ongelma vaan ne ovat yhteiskunnallisia arvokysymyksiä.
Pidät luennon Töölön seurakunnan toimitilassa Triplan kauppakeskuksessa. Mitä mieltä olet siitä, että kirkko toimii kauppakeskuksessa?
– Sehän on hyvä, nykyaikainen tapa. Kirkon pitää olla siellä, missä ihmisetkin ovat.
– Länsimaissa kirkot ovat tyhjentyneet eikä voi odottaa, että ihmiset hakeutuisivat spontaanisti uudestaan kirkkoon. Paitsi silloin, kun yhteiskunnassa tapahtuu jotain järkyttävää, silloin ihmiset tulevat kirkkoon hakemaan lohtua. Tämä osoittaa, että jos kirkkoa ei olisi, se pitäisi keksiä.
Luentosarja jatkuu huhtikuulle
Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio -luentosarja kauppakeskus Mall of Triplan Fokuksessa, 5. krs., joka toinen torstai klo 18–20. Kari Raivio luennoi 6.2.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mall of Triplassa saa perheneuvontaa myös ”pikana” – tunnin sessiossa voi saada apuja seuraavaan askeleeseen
Ajankohtaista Hyvä elämäYksi perheneuvontakerta voi olla helpottava, varsinkin, jos toinen suhtautuu avun hakemiseen varauksellisesti.
