”Oli ihan sattumaa, että huomasimme netistä leirimuotoisen vaihtoehdon. Maria halusi liittyä kirkkoon, mutta ei halunnut mennä aikuisrippikouluun yksin. Siksi päätimme käydä rippikoulun yhdessä”, kertoo Matti Koskinen.
Riparille mennään yleensä teini-iässä, mutta ei aina – Aviopari Matti ja Maria Koskinen osallistuivat viime syksynä rippikoululeirille
Espoon seurakunnissa on havaittu, että rippikoululeirille osallistuminen kiinnostaa muitakin kuin teinejä. Viime syksynä Espoossa pidettiin ensimmäinen aikuisille tarkoitettu viikonlopun mittainen rippikoululeiri.
Espoolainen Matti Koskinen kastettiin Helsingin Suurkirkossa (nykyinen Helsingin tuomiokirkko) vuonna 1950. Hänen puolisonsa Maria Koskinen sai ortodoksisen kasteen Marin tasavallassa Neuvostoliitossa vuonna 1952.
Noihin aikoihin tuskin kukaan aavisti, että rippikoululaisia heistä tulisi vasta reilun 70 vuoden päästä.
Maria ja Matti Koskinen kävivät aikuisrippikoulun viikonlopun mittaisena leirinä viime syksynä Hvittorpin leirikeskuksessa. Leirimuotoinen aikuisrippikoulu järjestettiin Espoossa ensimmäistä kertaa, ja osallistujia oli 11.
– Oli ihan sattumaa, että huomasimme netistä leirimuotoisen vaihtoehdon. Maria halusi liittyä kirkkoon, mutta ei halunnut mennä aikuisrippikouluun yksin. Siksi päätimme käydä rippikoulun yhdessä, kertoo Matti Koskinen.
– Iltarippikoulu olisi ollut meille konstikas, koska asumme Espoossa hankalien yhteyksien päässä. Leiri oli meille nopeampi ja helpompi.
Aikuisrippikouluun pariskunta halusi myös käytännön syistä.
– Asioiden hoitaminen on luultavasti helpompaa, kun on kirkon jäsen. Meidän jälkeemme jääville se ainakin on helpompaa. Nyt voin myös toimia kummina tarvittaessa, Matti Koskinen sanoo.
Matti ja Maria Koskinen tapasivat aikoinaan Matin inkeriläisen serkun kautta Pietarissa. He menivät vihille vuonna 1993 Joškar-Olassa, joka on Marin tasavallan pääkaupunki.
Ortodoksiseen uskoon kastetulle Maria Koskiselle oli tärkeää päästä saman kirkon jäseneksi miehensä kanssa.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyminen vaati hänen tapauksessaan aikuisrippikoulun käymisen.
– Aikuisrippikoululeirillä kannustettiin olemaan utelias ja etsimään myös itse vastauksia esimerkiksi Raamatusta tai katekismuksesta, joka meille jaettiin. On hyvä olla innostunut ja kiinnostunut uskonnosta, Maria Koskinen sanoo.
Matti Koskisella puolestaan rippikoulu jäi nuorena miehenä käymättä melko arkisesta syystä. Kaverit pääsivät tietylle rippikoululeirille, mutta hän itse myöhästyi ilmoittautumisesta, eikä enää mahtunut mukaan samalle leirille. Sitten asia vain jäi.
– Tuli muuta touhuamista.
Viikonlopun leirille osallistui monen ikäistä väkeä
Viikonloppuleirin ohjelma oli Matti Koskisen mielestä tiivis, mutta antoisa.
– Viikonlopun aikana ehdittiin käydä järkevästi ja suht nopeasti läpi koko oppi. Esimerkiksi lauantaina aloitettiin aamulla kello kahdeksan ja iltahartaus päättyi kymmeneltä. Saunomaankin ehdittiin, hän kertoo.
Aikuisrippikoulun sisältöinä ovat kolminaisuusoppi, sakramentit ja rukous sekä hartauksien ja jumalanpalveluksien vietto.
– Kivaa oli sekin, että välillä oli kevyempää ohjelmaa. Teimme esimerkiksi rukousnauhoja helmistä. Jokaisella helmellä oli oma merkityksensä. Tällainen kevensi kokonaisuutta, kun ei ainoastaan istuttu ja kuunneltu. Sisältö oli hyvin mietitty, Matti Koskinen sanoo.
Leirille osallistui monen ikäisiä. Joukossa oli muun muassa eräs rouva Liettuasta, jonka tarinassa oli paljon samaa kuin Maria Koskisella.
Leiri päättyi konfirmaatiomessuun Hvittorpin kappelissa. Läheiset olivat tervetulleita messuun.
Onko yhteys tai side omaan seurakuntaan muuttunut johonkin suuntaan riparin jälkeen?
– Ainakin käyn toisinaan katsomassa seurakunnan nettisivuja. Nyt ajankohtainen asia on sukuhautamme hoitosopimus, Matti Koskinen sanoo.
Espoossa yksityisrippikoulu on edelleen suosittu
Aikuisrippikoulun voi suorittaa monella tavalla. Leirimuotoinen rippikoulu ei ole ainoa tapa. Esimerkiksi Espoossa yksityisrippikoulu on edelleen suosittu. Lisäksi on tarjolla ryhmämuotoisia kaupunkirippikouluja, joita espoolaiset seurakunnat järjestävät vuorotellen ympäri vuoden.
Seurakuntapastori Tapio Suontakanen Olarin seurakunnasta kertoo, että piispat ohjeistivat muutama vuosi sitten aikuisrippikoulun laajuudeksi 20 tuntia opetusta. Tämä sisältää vähintään yhden kasvokkaisen tapaamisen papin kanssa konfirmaation lisäksi.
– Yleensä tavataan useammankin kerran. Suoritustapa joustaa elämäntilanteiden mukaan.
Seurakunnan jäsenyys ei ole välttämätön, sillä rippikoulun yhteydessä voi myös liittyä kirkkoon. Aikuisrippikoululeirin valitseva keskustelee ennen leiriä puhelimitse tai kasvotusten papin kanssa. Ideana on saada tuntumaa osallistujien leiriin liittyviin odotuksiin. Konfirmaatiomessuun päättyvän leirin yhteydessä on mahdollista tulla kastetuksi.
Pappi Tapio Suontakanen ohjaa järjestyksessä toista aikuisripariviikonloppua Hvittorpin leirikeskuksessa 4.-6.4. Kirkkonummella. Katso alempaa ilmoittautumisohjeet.
Tyypillisiä syitä hakeutua aikuisrippikouluun on halu toimia kummina tai järjestää kirkkohäät. Osallistujien joukossa on ollut myös muista kirkkokunnista vaihtavia.
Hyvin monella kimmokkeena on hengellinen etsintä.
Espoon seurakunnissa on tunnistettu aikuisrippikoulujen tärkeys, ja konseptia kehitetään edelleen.
– Rippikoulun ei tarvitse olla sitä, että istutaan tiukasti katekismus kädessä papin kanssa. Omatoimista opiskelua varten suunnittelemme verkkomateriaalipakettia. Pyrimme tekemään aikuisrippikoulusta menestystuotteen nuorten rippikoulujen lailla, Tapio Suontakanen sanoo.
Aikuisten yksityisrippikoulussa ja osin myös aikuisrippikoululeireillä osallistujan kanssa ehtii keskustella myös kaksin, mikä ei aina ole mahdollista nuorten rippikouluissa, joissa on enemmän osallistuja.
– Toisaalta viimeksi aikuisrippikoululeirillä osallistujat ryhmäytyivät todella hyvin.
Rippikoululeiri aikuisille 4.–6.4. Hvittorpissa Kirkkonummella. Leiri majoituksineen ja ruokailuineen on ilmainen. Mikäli osallistujia on runsaasti, majoitus järjestetään jaetuissa huoneissa. Aikuisrippikoulu on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille espoolaisille. Ilmoittautuminen viimeistään maanantaina 31.3. Verkossa tietoa aikuisrippikoulusta ja tulevan leirin ilmoittautumisohjeet. Lisätietoa myös: pastori Tapio Suontakanen, tapio.suontakanen@evl.fi, p. 050 409 4047.
Noin tuhat aikuista käy rippikoulun vuosittain Suomessa
Viime vuonna aikuisrippikoululaisia oli Espoossa 77, Helsingissä 153 ja Vantaalla 62. Koko maassa aikuisrippikoulun käy vuosittain noin tuhat yli 17-vuotiasta. Viime vuonna tarkka lukema oli 944 henkilöä. Vuonna 2023 aikuisrippikoulun käyneitä oli tasan 1000.
– Hengelliset asiat kiinnostavat nuoria aikuisia. Monia myös motivoi halu liittyä kirkkoon ja kuulua johonkin suurempaan. Jos ei ole saanut kastetta ja haluaa liittyä kirkkoon, edellytyksenä on rippikoulun käyminen, kertoo Mikko Wirtanen Kirkkohallituksesta. Myös Kirkkohallituksessa on käynnissä aikuisrippikoulua koskeva kehitystyö.
– Kaikki eivät välttämättä opi parhaiten lukemalla, vaan rippikoulussa oppiminen voisi liittyä myös taiteisiin ja musiikkiin, joita kirkoissa on tarjolla tai vaikkapa hyvän tekemiseen vapaaehtoistyössä, Wirtanen kuvailee.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tällainen on nopea rippikoulu aikuisille: ilmoittautuminen, puhelu papin kanssa ja viikonloppuleirin päätteeksi kaste tai konfirmaatio
HengellisyysAikuisrippikoululeirillä opitaan kirkon ydinasioita ja keskustellaan.
Aikuisrippikoulu avasi oven kirkkoon – ”Käyn sunnuntaisin messussa, vaikka en ymmärrä suomen kieltä”
Ajankohtaista Hengellisyys
