Moilasen perhe aloittaa Ruotsissa uuden elämän, joka muuttuu vähitellen viinanhuuruiseksi.
Ruotsinsuomalainen perhehelvetti
Sovinto. Ohjaus Pernilla August.
Leena (Tehilla Blad) on tyypillinen alkoholistiperheen lapsi. Hän on vakava ja ikäistään vanhemman oloinen tyttö, joka on tottunut raahaamaan sammuneen isän olohuoneesta sänkyyn ja huolehtimaan, että pikkuveli menee kouluun ja saa syödäkseen.
Leena on myös aina valmis antamaan äidille ja isälle uuden mahdollisuuden. Liian monen pettymyksen seurauksena hänestä tulee kuitenkin aikuinen, joka kieltää menneisyytensä ja väittää, että hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet.
Sovinto pohjautuu suomalaissyntyisen Susanna Alakosken romaaniin Sikalat, joka kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää 1970-luvun Ruotsissa. Kirjassa liikutaan Leenan lapsuudessa, mutta elokuvassa näkökulma on aikuisen Leenan.
Noomi Rapace tekee vahvan roolin itsensä kovettaneena Leenana, joka lähtee vastentahtoisesti katsomaan kuolemaa tekevää äitiään Ailia (Outi Mäenpää) ja kohtaa torjutut muistot. Alkuaikojen muistoissa Ruotsi on taivas, jonne köyhyyteen ja kovaan työntekoon tottunut suomalaisperhe tulee suurin odotuksin. Vähitellen alkoholista ja väkivallasta tulee osa perheen arkea ja muistot muuttuvat yhä kipeämmiksi.
Sovinto on rankkaa katsottavaa. Outi Mäenpää ja Kimmo-isää näyttelevä Ville Virtanen tekevät toisiaan pahoinpitelevien alkoholistivanhempien roolit niin kaikkensa antaen, että katsoja tahtoisi monessa kohtaa sulkea silmänsä. Mäenpää sai roolistaan Ruotsin elokuvainstituutin Guldbagge-palkinnon, eikä ihme, sillä hän on yhtä uskottava niin alkoholisoituvana perheenäitinä kuin kuolemaa tekevänä vanhana Ailina.
Vaikka Moilasen perheen tarina on poikkeuksellisen synkeä, elokuvan teemat koskettavat monia. Voiko menneisyyttä paeta, jos tahtoo unohtaa pahat muistot? Onko läheisilleen voitava antaa aina anteeksi päästääkseen elämässä eteenpäin?
Jaa tämä artikkeli: