Ruttoon kuolleet esittäytyvät ja kertovat nimensä, kuolinpäivänsä ja ammattinsa Ruttovuoden todistajat -audiodraamassa. ”Tuntui hyvältä muistaa heitä vielä kerran”, sanoo käsikirjoittaja ja ohjaaja Jessica Edén. Kuva: Sirpa Päivinen
Pahin ruttosyksy palaa Vanhaan kirkkopuistoon – kuule 1700-luvun Helsinki audiodraamassa
”Olin kotona kuumeessa, kun heidät haudattiin. En voinut jättää jäähyväisiä. Käyn täällä silloin tällöin laulamassa heille”, kertoo tarinan päähenkilö Selma audiodraamassa.
Vuosina 1710–1711 rutto tappoi yli tuhat helsinkiläistä, eli arviolta kaksi kolmasosaa silloisen Helsingin asukkaista. Kolmisensataa vuotta myöhemmin Jessica Edénin ohjaama audioteos Ruttovuoden todistajat kuljettaa nykypäivän ihmisen keskelle ruton runtelemaa Helsinkiä. Teos kerrostaa yhteen osin historiallisten ja osin sepitettyjen helsinkiläisten vaiheita.
Audioteoksen päähenkilö on 19-vuotias Selma, joka johdattelee kuulijan äänikävelylle Vanhaan kirkkopuistoon eli Ruttopuistoon, Bulevardin ja Lönnrotinkadun väliin. Joukkohautoja kaivetaan urakalla erityisesti lokakuussa 1710, joka oli kuukausista pahin.
Rutto vie hengen Selman äidiltä, pikkusiskoilta ja välskärinä eli lääkärinä työskennelleeltä sedältä.
”Olin kotona kuumeessa, kun heidät haudattiin. En voinut jättää jäähyväisiä. Käyn täällä silloin tällöin laulamassa heille”, kuvailee Selma audiodraamassa.
”Vaikka on pandemioita, osa meistä jää eloon, ja me viemme elämää eteenpäin, ja vielä meidän jälkeemme elämä tulee jatkumaan”, sanoo Jessica Edén. Kuva: Sirpa Päivinen
”Vaikka on pandemioita, osa meistä jää eloon, ja me viemme elämää eteenpäin, ja vielä meidän jälkeemme elämä tulee jatkumaan”, sanoo Jessica Edén. Kuva: Sirpa Päivinen
”Vaikka on pandemioita, osa meistä jää eloon, ja me viemme elämää eteenpäin, ja vielä meidän jälkeemme elämä tulee jatkumaan”, sanoo Jessica Edén. Kuva: Sirpa Päivinen
Audiodraaman käsikirjoittanut ja ohjannut Jessica Edén sai idean teokseen koronapandemian puhjettua vuonna 2020. Silloin valmistui ensimmäinen, ruotsinkielinen versio.
Rutto ja korona rinnakkain tarkasteltuina osoittivat, miten paljon samankaltaisuuksia kulkutaudeissa oli. Epätietoisuus vallitsi siitä, miten tauti tarttuu, miten se leviää ja miten leviämistä voisi estää.
– Kun ihmisiä ei koronapandemian aikaan saanut kutsua koolle edes ulkoilmassa, syntyi tarve tehdä audioteos, jota saattoi kuunnella myös poikkeusoloissa, kertoo Edén.
Suomenkielisen version hän sai tehdä käynnistämään Vanhankirkon 200-vuotismerkkivuotta, joka alkoi tammikuun alussa.
Audiodraaman ruotsinkielinen versio tehtiin vuonna 2020 niin nopeasti – kahdessa viikossa – että muutamat asiat tekstissä ja ohjauksessa olivat jääneet vaivaamaan Edéniä.
– Suomenkieliseen versioon sain tehdä tekstiin ja ohjaukseen juttuja, joista olen oikeasti ylpeä.
Teos muodostuu seitsemästä muutaman minuutin mittaisesta jaksosta, jotka voi kuunnella vain tietyillä paikoilla Vanhassa kirkkopuistossa Echoes-kännykkäsovelluksen avulla.
Lisäksi Vanhaan kirkkopuistoon on ripoteltuna lyhyempiä yllätysäänipaloja.
Näyttelijä Saga Sarkola esittää audiodraamassa Selmaa, jonka lähisukua menehtyy kulkutautiin. Kuva: Johanna Kannasmaa / Yle
Svenska Yle Drama -yksikössä työskentelevä Jessica Edén on kokenut audiodraamojen tekijä. Hän on tehnyt aiemmin paikkasidonnaisia audiodraamoja Lapinlahden vanhaan mielisairaalaan sekä Suomenlinnan selleihin sijoittuvan audiodraaman punaisten vankien vaiheista. Edénin mukaan paikkasidonnaisia draamoja tehdessä päätarina ei saa olla liian monimutkainen.
Ruttovuoden todistajissa kuulijalle halutaan luoda vaikutelma siitä, että tapahtumat ja henkilöhahmot ympäröivät häntä. Siihen tarvittiin avuksi niin kutsuttua korvamikkiä.
– Se on mikrofoni, jota ympäröi aivan korvan muotoinen muovinen osa. Ihmisen korvalehdethän auttavat tunnistamaan, kuuluuko jokin ääni ihan vierestä, takaa vai edestä. Korvamikrofoni luo tätä samaa efektiä.
Kyse on binauraalisesta tekniikasta, joka luo kuulijalle vahvan tilan tunnun.
Ruttopuiston todistajat -audiodraaman äänisuunnittelusta vastasi Niko Ingman. Kuvassa Ingman pitää kädessään niin kutsuttua korvamikkiä, jonka avulla kuulijalle saadaan luotua vahva tilan tuntu. Kuva: Yle
Paljon ääniä tehtiin myös Ylen kuunnelmastudioilla.
– Levitimme kattohuopaa lattialle ja sen päälle Agfa-ääninauhaa. Kun näyttelijä sitten käveli sen päällä, kuulosti siltä kuin hän olisi kävellyt hiekalla.
Yhdessä kohdassa ruumiskärry vedetään melkein kuin kuulijan läpi.
– Meillä oli studiolla kärryt ja rekvisiittavarastolta todella isot ihmisen kokoiset painavat nuket.
Miehille oli annettu nimi ja aika usein myös ammatti. Naisia mainitaan usein vain sanalla nainen, leski, piika tai vaimo.
Audiodraaman päähenkilö Selma (Saga Sarkola) on fiktiivinen, mutta monet muut hahmot perustuvat historiallisiin henkilöihin, kuten leskirouva Åkerlund perheineen sekä haudankaivaja Clas Classon.
Ruttoon kuolleet esittäytyvät meille tämän päivän ihmisille ja kertovat nimensä, kuolinpäivänsä ja ammattinsa.
– Tuntui hyvältä muistaa heitä vielä kerran, Edén sanoo.
– Mutta oli hieman inhottavaa huomata, että miehille oli annettu nimi ja aika usein myös ammatti. Naisia mainitaan usein vain sanalla nainen, leski, piika tai vaimo. Ja varsinkaan lapsia ei mainittu nimeltä, vaan kirkonkirjoihin oli saatettu merkitä vaikkapa neljä lasta.
Tarinan Selma selviää hengissä
Tammikuussa 1711 tapahtuu käänne. On kuin sumu hälvenisi ja rutto häviäisi sen mukana. Mutta Selmaa rutto ei vie.
”Luulimme ettei rutto katoaisi ennen kuin olisimme kaikki kuolleita. Mutta tammikuussa tauti lakkasi ja jotkut meistä jäivät henkiin. Minä jäin henkiin, vaikka kukaan ei uskonut. En edes minä itse. Ja me jotka jäimme henkiin, me jatkamme elämää. Me pidämme muistot elossa, niin ettei kukaan unohda niitä, jotka kuolivat.”
Monille koittaa parempi elämä, viljelyksistä riittää satoa vähentyneelle väelle, puita istutetaan.
Selma elää pitkän hyvän elämän ja saa monta lasta ja lastenlasta, vaikka osan heistä vievät seuraavat kulkutaudit.
”Mutta monet selviävät, he vievät elämää eteenpäin sinun aikakaudellesi ja vielä pidemmälle. Elämä jatkuu, kuuletko?” toteaa Selma.
Ruttovuoden todistajat -audiodraama on 30–45 minuuttia kestävä äänikävely, jonka voi aloittaa Vanhasta kirkkopuistosta löytyvän QR-koodin avulla tai lataamalla ilmaisen Echoes-sovelluksen, jossa on tarjolla ohjeet ja kartta. Teos on kuunneltavissa suomeksi, ruotsiksi (Röster från pestens år) ja englanniksi (Voices from the Plague) 1.1.–31.12.2026. Teosta ei suositella alle 10-vuotiaille.
Ääninäyttelijöinä ovat muun muassa Saga Sarkola, Martin Bahne, Antti Saarikallio, Mitja Sirén ja Jonna Järnefelt. Äänisuunnittelusta vastaa Niko Ingman. Musiikin teokseen on säveltänyt Timo Hietala.
Vanhan kirkon 200-vuotisjuhlavuoden virallisia avajaisia vietetään loppiaisena 6.1.2026 Vanhankirkon ja Johannes församlingin kanttorien järjestämällä Loppiaisen valo -kirkkokonsertilla ja Lux Helsinki -valotaidefestivaalien avajaisilla.
Ruttovuoden todistajat -teos on kuunneltavissa suomeksi, ruotsiksi (Röster från pestens år) ja englanniksi (Voices from the Plague) 1.1.–31.12.2026. Teosta ei suositella alle 10-vuotiaille. Kuva: Sirpa Päivinen
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lux Helsinki tuo Vanhankirkon puistoon valaisevan sienirihmaston
AjankohtaistaTaiteilija Stevie Thompson toivoo teoksensa herättävän kiinnostusta sieniin ja niiden merkitykseen maapallolla.
