null Samba on enemmän kuin tanssia

Viime vuonna Kaisa Solin säteili sambakulkueessa soolotanssijana. Soolotanssijan kunnia-asia on ommella pukunsa itse.

Viime vuonna Kaisa Solin säteili sambakulkueessa soolotanssijana. Soolotanssijan kunnia-asia on ommella pukunsa itse.

Samba on enemmän kuin tanssia

Helsinki-viikko huipentuu ensi viikonloppuna sambakarnevaaleihin. Suomalaisissa sambakouluissa juhlakulkueeseen on valmistauduttu jo elokuusta asti.

 

 

­– Karnevaalit ovat minulle koko kesän kohokohta, sanoo tanssin harrastaja Kaisa Solin .

Hän on ommellut iltakaudet esiintymisasuaan lauantain sambakulkuetta varten. Niitä pikku pikku bikineitäkö?

– Ehei. Tänä vuonna olen hoviherra. Kulkueemme teema on hunaja, Kaisa Solin yllättää.

Teemaa käsitellään monipuolisesti. Niinpä kulkueessa nähdään myös mehiläiskuningatar, työläisiä ja kuhnureita sekä hunajapupuja. Ja hunaja on hoviherrojenkin herkku. Viime vuonna Império do Papagaio -sambakoulun teemana oli ilmastonmuutos, sitä ennen Euroviisut.

Sambaurallaan Solin on ehtinyt esiintyä myös torikauppiaana, arkkitehtina, selvänäkijänä, joutsenena, lippuna sekä satelliitin osana.

Kulkue on myös kilpailu

Viime vuonna Kaisa Solin säteili kulkueessa soolotanssijana. Soolotanssijat valitaan koulun parhaista jo syksyllä, jotta heillä on aikaa valmistaa pukunsa. Lisäksi soolotanssijoille lankeaa opetusvelvollisuus eli tanssitunteja on pidettävä pitkin vuotta.

Suomessa toimii seitsemän sambakoulua ja aktiivisia harrastajia on tuhatkunta. Sambakulkue on riolaisen esikuvan mukaan myös sambakoulujen kilpailu.

– Tuomarit arvostelevat muun muassa tanssin, rumpujen eli baterian soiton, teemasta tehdyn laulun, puvut sekä koko aiheen käsittelyn. Rumpuryhmä treenaa yhtä ahkerasti kuin tanssijatkin, Solin kertoo.

Sambasta onkin kehittynyt Suomessa harrastus, joka kiehtoo sekä naisia että miehiä, nuoria ja vanhoja. Käsistään käteville riittää askaretta muun muassa kulkueen vaunujen eli koristeellisten lavojen rakentamisessa. Asuja valmistetaan talkoilla. Siinä työssä ei ompelukone riitä, vaan tietyt liitokset kuumaliimataan, jopa hitsataan. Kulkueessa tarvitaan myös vaunujen työntäjiä ja muita avustajia.

– Tämä on loistavaa vastapainoa meteorologin työlleni, virnistää Kaisa, joka on nyt äitiyslomalla.

Enemmän kuin tanssia

Kaisa Solinia innostaa juuri harrastuksen monipuolisuus ja yhteisöllisyys. Samban hän löysi sattumalta kymmenisen vuotta sitten.

– Kun muutin Oulusta Helsinkiin opiskelemaan, etsin yliopiston esitteistä jotain liikuntaharrastusta, etten ihan plösähtäisi luennoilla istuessani. Valitsin samban fiilispohjalta.

– Hauskaa oli sekin, että sambaa voi tanssia yksin. Paria ei tarvitse hankkia eikä kukaan vie.

Tuolloin Solin ei edes osannut yhdistää tanssituntia Rion karnevaaleihin Brasiliassa. Myöhemmin hän on päässyt käymäänkin paikan päällä. Alun perin karnevaaleissa irroteltiin ennen pitkän katolisen pääsiäispaaston alkua. Nyt ne näyttävät irronneen omaksi tapahtumakseen.

Império do Papagaio -koulun väki muuten treenaa Temppeliaukion kirkon pommisuojassa.

Kaisa Solin kutsuu katsojia mukaan kadunvarsille lauantaina.

– Kannattaa tulla katsomaan kulkuetta. Ei tarvitse pelätä, että siellä näkyy tissejä ja pakaroita. Suomessa samba-asut ovat asiallisia, mutta mahtavia fantasiapukuja.

 

Helsingin sambakarnevaalin avajaiset Helsinki-päivänä 12.6. klo 19 Kaisaniemessä. Sambakulkue lähtee Senaatintorilta lauantaina klo 15; ohjelmaa jo klo 12 alkaen. www.samba.fi

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: