Seder-aterialla syödään rituaaliruokia ja luetaan Raamattua
Juutalaiseen pääsiäisjuhlaan kuuluvaa seder-ateriaa vietetään tänäkin pääsiäisenä Espoossa Leppävaaran kirkolla.

Juutalaiseen pääsiäisjuhlaan kuuluvaa seder-ateriaa vietetään tänäkin pääsiäisenä Espoossa Leppävaaran kirkolla.

Seder-aterialla syödään rituaaliruokia ja luetaan Raamattua

Pääsiäisenä Leppävaarassa nautitaan juutalainen seder-ateria, johon kuuluu tarkoin valittuja ruokalajeja, kuten kitkeriä yrttejä ja makeaa tahnaa. Lue tästä, miksi niitä syödään.

Ruokapöydässä on suolaveteen kastettua persiljaa ja piparjuuri-punajuuriraastetta. "Kitkerien yrttien" lisäksi tarjoiluastioissa on makeaa sekoitusta, jossa on ainakin taatelitahnaa, omenahilloa ja makeaa viiniä. Salaatinlehtiäkin on tarjolla. Isännän pöydässä on keitetty kuorimaton kananmuna ja kanankoipi, molempien pinta on noettu kynttilän liekissä. Tällainen näkymä avautuu Leppävaaran kirkolle seder-aterialle kokoontuvien seurakuntalaisten silmien eteen.

– Seder-ateriaan kuuluvat rituaaliruuat kertovat juutalaisten vapautumisesta Egyptin orjuudesta, josta kerrotaan Raamatussa toisessa Mooseksen kirjassa, selvittää Leppävaaran seurakunnan kappalainen Juha-Pekka Rissanen.

– Yrtit ja suolavesi symboloivat orjuuden kärsimyksiä, makea tahna sitä muurilaastia, jolla rakennuksia muurattiin Egyptin orjuudessa, salaatinlehdet uutta elämää ja noetut kananmuna ja kanankoipi temppeliuhreja ja hävitettyjä temppeleitä.

Rissanen huomauttaa, että koko aterioinnin aikana syötävä leipä on happamatonta matza-leipää, joka on ohutta vehnätaikinasta tehtyä kohottamatonta leipää. Tältäkin löytyy tausta Raamatusta: juutalaiset vapautuivat orjuudesta yhtäkkiä eikä leipää ehditty kohottaa.

Leppävaaran seurakunnassa seder-ateriaa on vietetty jo reilun kymmenen vuoden ajan pääsiäisenä.

Neljä lasia viiniä

Pääateriana syödään yleensä kana- tai kala-ateria lisäkkeineen. Aterialla nautitaan neljä pientä lasillista viiniä tai rypälemehu. Viinilasillisten määrä symboloi Rissasen mukaan sitä, että Raamatussa juutalaisten vapautuminen ilmaistaan neljällä verbillä.

Seder-ateria ei ole pelkkää syömistä. Tapahtumassa käydään läpi Hagada shel pesach eli pääsiäiskertomus, jonka keskiössä on Egyptin orjuudesta vapautuminen. Juutalaisten kokonaisessa seder-rituaalissa on mukana paljon rabbien opetuskertomuksia ja kansanlaulunomaisia lauluja.

– Juutalais-kristillisellä seder-aterialla ei käydä läpi kaikkia perinteisiä juutalaiseen perinteeseen kuuluneita osia, vaan tärkeässä osassa on Uuden testamentin lukeminen, huomauttaa Rissanen.

Leppävaarassa jo vakiintunut tapa

Juutalaisten seder-ateria on saanut jalansijaa evankelisluterilaisessa kirkossa. Espoossa Leppävaaran seurakunnassa seder-ateriaa on vietetty jo reilun kymmenen vuoden ajan pääsiäisenä.

Leppävaarassa seder-aterioita on vetänyt useimmiten kappalainen Juha-Pekka Rissanen. Hän tutustui aiheeseen toimiessaan lähetystyössä Israelissa 1990–2002.

– Leppävaarassa on joka kerta ollut runsaasti osallistujia sekä omasta seurakunnasta että muualta. Vastaanotto on ollut positiivinen. Seder-ateria on jo vakiinnuttanut asemansa seurakunnan pääsiäistapahtumana, Rissanen kertoo.

– Ollessani Israelissa vietimme juutalais-kristillistä pesach-ateriaa hepreankielisessä seurakunnassa. Tässä yhteydessä usein vietettiin ehtoollinen. Tämä on se sama ateria, jonka kuluessa Jeesus asetti ehtoollisen ennen kärsimistään, kuolemaansa ja ylösnousemustaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: