Jarmo Heikkinen nauttii tarinoinnista.

Sisilisko on suosikki

Luontodokumenttien ääni Jarmo Heikkinen teki lapsena kuunnelmia ja matki radiojuontajia.

• 04.05.2011 08:46
• Soili Pohjalainen
• Jani Laukkanen

Jarmo Heikkinen, 61, on tehnyt pitkän päivätyön toimittajana ja ohjaajana Yleisradiossa. Siitä huolimatta suuri yleisö muistaa hänet parhaiten Avara luonto -ohjelmien lukijana. Äänityöläisen tehtävät televisiossa ja radiossa ovatkin olleet hänelle sivutoiminen ammatti.

Ääni puhelimen toisessa päässä on tuttu. Tapaamista sovittaessa Heikkinen kertoo, että hänet tunnistaa vihreästä fleece-takista. Toinenkin tuntomerkki on. Hän on kuulemma vähän hunsvotin näköinen mies.

— Tarkoitan, että en ole kovin tyylikkäästi pukeutunut, huumorintajuinen mies täsmentää.

Arkisesti kirkkoon

Vuoden alussa Heikkinen otti vastaan Yleisradiosta tarjotun eläkepaketin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi lopettanut työnteon. Heikkisellä on tarinan kerronnan taito ja työ, josta hän pitää.

Toukokuussa hän lausuu Pyhän Laurin kirkossa psalmeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi järjestettävässä tilaisuudessa.

— Raamattu on hienoa kirjallisuutta, ja välillä on kiva esiintyä kirkossa. Pyhän Laurin kirkossa järjestettävä tilaisuus on arki-illan tapahtuma, jossa yritetään välttää tietynlaista jäykkyyttä, Heikkinen luonnehtii.

Lausuttavaksi valituissa psalmeissa kerrotaan muun muassa Heikkiselle tutusta teemasta eli luonnosta. ”Sinä pidät huolta maasta ja annat sille sadetta, sinä teet sen hedelmälliseksi. Jumala, sinun virtasi on vettä täynnä. Sinä kasvatat sadon ihmisille, pidät maasta huolen”, kerrotaan psalmissa 65.

Toisin kuin monet luulevat, Heikkinen ei ole mikään kävelevä luontokirja.

— En edes tiedä hirveästi luonnosta, hän sanoo.

— Luontodokumentissa pantterin sulavaliikkeinen juoksu on hienoa katseltavaa, mutta ei sitä lukiessa ehdi kauheasti katsoa.

Spiikkaaja Seinäjoelta

Seinäjoelta kotoisin oleva Heikkinen varttui yksinhuoltajaäidin ja isosiskon kanssa. Samassa kerrostalohuoneistossa asui myös Heikkisen vanhanapoikana elänyt eno, jolla oli kirjoituskone, magnetofoni ja kaitafilmikamera.

— Ensin kokeilin niitä vähän salaa, sitten sain käyttää niitä ihan luvalla. Tein kuunnelmia ja matkin radiojuontajia. Voi pitää aikamoisena johdatuksena sitä, että sain jo lapsena sellaiset työvälineet, Heikkinen kertoo.

Teatteri ja populaarikulttuuri kiehtoivat Heikkistä, joka kuvailee olleensa huomionhakuinen mutta toisaalta myös ujo ja pelokas lapsi.

— Kävin katsomassa varmaan kaikki 1950-luvun huonot kotimaiset elokuvat ja osaan aika hyvin 1960-luvun televisio-ohjelmat, hän sanoo.

Salainen haave esiintyjän urasta vei hänet hetkeksi Seinäjoen nuorisoteatteriin Jouko Turkan oppiin. Helsinkiin opiskelemaan tulleen Heikkisen uran kannalta kohtalokkaaksi osoittautui suomen kielen yliopisto-opintoihin pakollisena kuulunut lausuntakurssi, jonka opettajana toimi tunnettu lausuntataiteilija Ritva Ahonen.

— Minusta ei tullutkaan äidinkielenopettajaa vaan ensin spiikkaaja, sitten toimittaja ja lausuja. Pääsin hyviin käsiin. Sain työskennellä suurten taiteilijoiden kuten Eeva-Kaarina Volasen ja hänen puolisonsa Sakari Puurusen kanssa, joista tuli myös ystäviäni.

Runoilijan klapikone

Lapsille Heikkisen ääni saattaa olla tuttu esimerkiksi animaatiosarjasta Olipa kerran elämä ja Astrid Lindgrenin äänikirjoista. Heikkinen asuu Espoossa vaimonsa kanssa. Heidän kolme tytärtään ovat jo lentäneet pesästä, mutta isä lukee tyttärilleen yhä ääneen.

— Vanhin tytär pyysi jokin aika sitten minua lukemaan hänelle Topeliuksen sadun Adalmiinan helmi. Keskimmäisen tyttären kanssa luimme pääsiäisenä mökillä maahanmuuttajien elämäntarinoita.

Vaikka Heikkinen ei tunnustaudu luontoasiantuntijaksi, yksi eläinlaji kiinnostaa häntä ylitse muiden: sisiliskot.

— Näin pari päivää sitten mökillä kevään ensimmäisen sisiliskon. Niissä on jotain samaa kuin dinosauruksissa, jotain ikivanhaa, Heikkinen sanoo.

Haastattelun päätyttyä hän käy hoitamassa yhden työtehtävän ja suuntaa taas mökille. Siellä odottaa runoilija Ilpo Tiihoselta lainaksi saatu klapikone. Sillä Heikkinen aikoo tehdä polttopuita mökille ja kotiin.