Espoolaisvainajien ei-kristilliset saattotilaisuudet pidetään useimmiten Hietaniemen hautausmaan krematoriorakennuksen salissa. Espoon seurakunnat antavat kappeleita vain kristillisiin siunaustilaisuuksiin. Kuva: Jukka Granström
Siunauskappeli vain kristillisille hautajaisille
Piispat päivittivät syyskuussa 2012 aiempaa ohjetta kirkkorakennusten ja seurakuntien tilojen antamisesta toisten yhteisöjen käyttöön. Piispat suosittelevat nyt, että siunauskappelia voitaisiin antaa muiden uskontojen mukaisiin hautajaisiin ”erityisten pastoraalisten (sielunhoidollisten) syiden vuoksi”.
Espoon kirkkoherrojen neuvottelukokous pitäytyy kuitenkin aikaisemmassa linjassa, jonka mukaan kappelitiloja ei anneta muiden uskontojen perinteitä noudattaviin tai uskonnottomiin siunaustilaisuuksiin.
Kirkkoherrojen neuvottelukokouksen puheenjohtajana toimiva Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo sanoo, että linjaus on voimassa olevan Kirkollisten toimitusten oppaan mukainen. Salon mukaan kirkon kannan muuttaminen vaatisi piispainkokouksen tai kirkolliskokouksen päätöksen.
”Kirkollisten toimitusten oppaan mukaan siunauskappeli on erotettu ja vihitty pyhää ja erityistä käyttöä varten. Sen mukaan toisen uskonnon tai ateistisen maailmankatsomuksen mukainen tilaisuus ei sovi yhteen sakraalitilan pyhyyden kanssa”, Salo perustelee.
Kirkollisten toimitusten oppaan mukaan sakraalitila voidaan luovuttaa tilapäisesti toisen kristillisen yhteisön käyttöön, mutta tilojen antamisesta ei-kristillisen tilaisuuden pitopaikaksi tulee pidättäytyä. Salo painottaa, että raja kulkee nimenomaan saattotilaisuuden luonteessa, ei siinä, onko vainaja ollut kristitty.
Piispainkokouksen pääsihteeri, uskontojen kohtaamista tutkinut dosentti Jyri Komulainen on yllättynyt kirkkoherrojen linjasta. Komulainen kysyy, onko toisten uskonnollisten traditioiden kohtaaminen espoolaiskirkkoherroille epämukavuusaluetta.
”Piispojen kannanotossa on aimo annos realismia. Siunauskappeli on usein hautausmaiden ainoa kokoontumiseen sopiva tila. Kun se on kirkon hallussa, päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon kristillinen vieraanvaraisuus ja lähimmäisenrakkaus. Ne pakottavat tarkastamaan tiukkoja rajankäyntejä”, Komulainen sanoo.
Komulainen heittää Espoon kirkkoherroille teologisen kysymyksen.
”Missä mielessä toisen uskonnon mukainen siunaustilaisuus sotii sakraalitilan pyhyyttä vastaan? Eri uskonnot eivät opeta samaa, mutta eikö toisen uskonnon mukainen hautaan siunaaminen ole nimenomaan sellainen toimitus, jossa tavoitellaan pyhyyttä?”
Useimmat espoolaisvainajien ei-kristilliset saattotilaisuudet pidetään Helsingissä Hietaniemen krematoriorakennuksen isossa tai pienessä salissa. Helsingin juutalaisella synagogalla ja joillakin islamilaisilla yhteisöillä on siunaustilaisuuksia varten omat tilat.
Helsingin seurakuntayhtymällä on jo vuosien kokemus piispojen suosituksen mukaisesta käytännöstä. Hautaustoimen päällikkö Risto Lehto kertoo, että toisten uskontojen mukaisia siunaustilaisuuksia pidetään Helsingissä muutama vuodessa. Käytäntö ei ole aiheuttanut seurakunnille murheita.
Myöskään Espoon käytännöstä ei ole seurannut mielipahaa, joka olisi tullut ainakaan Hautauspalvelu Kielonkukan Leppävaaran toimiston, Espoon seurakuntayhtymän Hautapalvelujen tai Kalervo Salon tietoon.
”Traditioiden kohtaaminen ei ole kirkkoherroille epämukavuusaluetta. Meillä on hyvät ja toimivat henkilökohtaiset suhteet esimerkiksi espoolaisiin muslimijohtajiin. Teemme yhteistyötä muun muassa eettisissä kysymyksissä, ja meillä on yhteistyösopimuskin allekirjoitettuna”, Salo lisää.
Kirkkoherrojen neuvottelukokous ei ole Espoon seurakuntayhtymän virallinen päätöksentekoelin. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkon käyttämisestä päättävät paikallisen seurakunnan kirkkoherra ja kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto yhdessä.
Salon mukaan kirkkoherrat tekevät omat päätöksensä itsenäisesti kirkkoherrojen kokouksen käymän keskustelun jälkeen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kirkon tulisi tarjota kappeleita ei-kristittyjen hautajaisiin” – Onko näin?
PuheenvuorotKirkkoherrat Ulla Kosonen, Janne Silvast ja Antti Kujanpää ottavat kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.