Sunniva Drake sai Suomen PENin sananvapauspalkinnon
Ihmisoikeusaktivisti ja kirjastonjohtaja palkittiin taistelusta turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta.
Espoon kirjastopalveluiden aluejohtaja Sunniva Drake on iloinen ja ylpeä Kansainvälisen kirjailijoiden sananvapausjärjestön (PEN) Suomen osaston tunnustuksesta.
– Minun lisäkseni on paljon muitakin, jotka protestoivat lainsäädännön kiristymistä ja turvapaikanhakijoiden kohtelua vastaan. Harva kuitenkaan uskaltaa nykyisessä ilmapiirissä ilmaista kantansa julkisesti, onhan jopa SPR:n työntekijöitä uhkailtu. Silti on niin, että mitä useampi asettuisi nykymenoa vastaan, sitä vähemmän vihapuheella olisi merkitystä.
Drake oli viime kesänä julkisuudessa hänen julkaistuaan miehensä Fredrik Långin kanssa sosiaalisessa mediassa erään irakilaisen saaman kielteisen turvapaikkapäätöksen. Drake alkoi sen jälkeen koota aineistoa Maahanmuuttoviraston antamista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä, joiden juridinen pätevyys epäilyttää.
– Koossa on nyt yli 100 kielteistä päätöstä. Niissä näkyy se, miten heppoisin perustein Migri on päättänyt turvapaikoista. Esimerkiksi turvapaikanhakijan haastattelu on kestänyt usein vain kolme tuntia.
Suomessa on tapahtunut moraalinen romahdus. Ei tämä ole enää mikään oikeusvaltio, jos lakeja voidaan tulkita niin, ettei suojelua pyytäviä kuolemanvaarassa olevia ihmisiä uhkaa mikään.
Drake on mukana Oikeus elää -ryhmässä, joka on tehnyt kanteluita Migrin menettelytavoista ja päätöksistä. Ryhmään kuuluu ihmisiä ympäri Suomea.
– Alkuvuodesta oikeuskanslerivirasto teki tarkastuksen, joka kohdistui Migrin viimevuotiseen toimintaan turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Tarkastuksen perusteella oikeuskansleri Jaakko Jonkka havaitsi Migrin toiminnassa monia puutteita.
Suomi ei ole enää oikeusvaltio
Ihmisoikeusaktivistin mielestä on surullista, että Suomessa voidaan kohdella hädässä olevia ihmisiä kuin rikollisia. Hänestä tähän on syypäänä nykyinen hallitus ja sen tekemät päätökset, joista osan hän epäilee rikkovan perustuslakia.
– Suomessa on tapahtunut moraalinen romahdus. Ei tämä ole enää mikään oikeusvaltio, jos lakeja voidaan tulkita niin, ettei suojelua pyytäviä kuolemanvaarassa olevia ihmisiä uhkaa mikään. Kielteinen turvapaikkapäätös ja kyyditseminen takaisin kotimaahan on ollut suurelle osalle järkytys.
Sellon kirjaston johtajan ominaisuudessa Sunniva Drake tarttui toimeen heti, kun Suomeen alkoi virrata turvapaikanhakijoita vuoden 2015 syksyllä. Hän hankki tulkkeja ja muita avustajia ja kiersi kirjastoautolla vastaanottokeskuksissa tarjoamassa apua.
– Tulkit kertoivat jo silloin, että osa turvapaikanhakijoista on tullut taloudellisista syistä, eivätkä tarvitse turvapaikkaa. Moni heistä lähtikin täältä pois vapaaehtoisesti.
Sellon kirjastossa on järjestetty keskustelutilaisuuksia turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten kesken. Ne ovat monesti johtaneet lähempään tuttavuuteen. Kirjastossa on myös autettu turvapaikanhakijoita löytämään asuntoja ja työpaikkoja sekä annettu sosiaaliturvaan ja lakiin liittyviä neuvoja.
– Vapaaehtoiset suomalaiset käyvät täällä kaksi kertaa viikossa opettamassa turvapaikanhakijoille suomen kieltä. Ryhmät ovat hyvin suosittuja.
Drake ei ole saanut toiminnastaan pelkästään positiivista palautetta. Mistä kumpuaa rohkeus toimia turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta?
– Olen taistellut feministinä tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta 1970-luvulta lähtien, joten olen tottunut haukkuihin ja uhkailuihin. Tämä on varmaankin kodin perintöä, sillä vanhempani olivat rohkeita ja moraaliltaan vahvoja ihmisiä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Irakilaiset haluavat jäädä turvalliseen Suomeen
AjankohtaistaIrakilaiset turvapaikanhakijat protestoivat kielteisten turvapaikkapäätösten vuoksi Kiasman aukiolla jo viidettä päivää.