Bashar Mallouh (liivit päällä) osallistuu Kiasman edustalla mielenosoitukseen kymmenien muiden irakilaisten kanssa.
Irakilaiset haluavat jäädä turvalliseen Suomeen
Irakilaiset turvapaikanhakijat protestoivat kielteisten turvapaikkapäätösten vuoksi Kiasman aukiolla jo viidettä päivää.
Kiasman aukiolle on pystytetty telttoja ja maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivia banderolleja. Ympärillä parveilee irakilaisia turvapaikanhakijoita, joista lähes kaikki ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Useat kymmenet ovat osoittaneet mieltä valtion harjoittamaa politiikkaa kohtaan yöpymällä aukiolla neljänä yönä.
Yksi protestoijista on Bashar Mallouh, joka kertoo, että Suomessa on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen peräti 70 prosenttia irakilaista.
– Pyydämme suojelua Suomen valtiolta, mutta he haluavat lähettää meidät takaisin turvattomaan Irakiin. On ihmisoikeuksien vastaista lähettää ihmisiä maahan, jossa he ovat kuolemanvaarassa. Sitä paitsi Irak ei edes halua ottaa kaikkia sinne takaisin.
Mallouhia suututtaa se, miten pääministeri Juha Sipilä lupasi auttaa turvapaikanhakijoita ja tarjosi heidän käyttöönsä jopa oman kotinsa. Mallouh ja moni muu on ollut syvästi pettynyt, että hän on perunut kaikki lupauksensa.
– Olisi unelmien täyttymys, että saisimme jäädä Suomeen. Voisimme elää täällä normaalia elämää, tehdä töitä ja maksaa veroja, kuten muutkin ihmiset.
Mallouhin mukaan muutamia kansanedustajia on käynyt tervehtimässä mielenosoittajia. Hän on myös kiitollinen heitä tukeneille suomalaisille.
Mielenosoittajille, joihin kuuluu myös perheitä, ovat tuoneet ruokaa, juomaa ja polttopuita kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset. Tiina Peltonen kuuluu niihin, jotka ovat kokeneet velvollisuudekseen auttaa.
– Täällä on käynyt minun lisäksi auttamassa monia muitakin. On tämä valtion suunta niin idioottimainen tässä turvapaikanhakijoiden käännyttämisessä.
Teltoissa yöpyneet irakilaiset lämmittelevät tulisijan äärellä.
Irakia ei pidetä vaarallisena
Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindors vahvistaa, että irakilaisista turvapaikanhakijoista sai viime vuonna maahanmuuttovirasto Migriltä 70 prosenttia kielteisen turvapaikkapäätöksen. Muutos oli edelliseen vuoteen huima, sillä vuonna 2015 peräti noin 55 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Irakilaisten hakemuksista poikkeuksellisen moni myös raukesi eli hakija peruutti hakemuksensa.
– Kielteisiä päätöksiä Migri perustelee nykyään sillä, että Irakissa ei ole esimerkiksi sotaa käyvään Syyriaan verrattuna sellaista väkivallan vaaraa, joka automaattisesti uhkaisi kaikkia kotimaahan palaavia. Turvapaikanhakijoilta vaaditaankin enemmän yksilöllisiä perusteita suojelun saamiseksi, Lindfors selittää.
– Migri voi tunnustaa vaaran ja vainon uhkaavan hakijaa tietyllä alueella, mutta päätöksentekijä väittää, että hakija voi palata jollekin toiselle alueelle maan sisällä. Hakijoissa on sekä sunni- että shiiamuslimeihin kuuluvia. Heidän vainon vaaransa riippuu esimerkiksi siitä, miltä alueelta he ovat kotoisin.
Pakolaiset eivät ole sinun vihollisiasi, lukee yhdessä mielenilmaisun banderollissa.
Moni ei ole tiedä valitusoikeudesta
Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos myös sieltä tulee kielteinen päätös, korkeimmasta hallinto-oikeudesta voi hakea valituslupaa.
Pia Lindforsin mukaan Suomi joutui uuteen tilanteeseen, kun maahan tuli vuonna 2015 muutamassa kuukaudessa tuhansia turvapaikanhakijoita. Viranomaisten velvollisuus on kertoa hakijalle hänen oikeutensa turvapaikkamenettelyssä ja oikeudesta pakolaisoikeuteen perehtyneeseen avustajaan. Vuoden 2015 syksyn jälkeen Migri palkkasi satoja uusia ja kokemattomia työntekijöitä.
– Suuri osa turvapaikanhakijoista ei ole saanut tarpeeksi tietoa turvapaikkaprosessista, eikä monella heistä ole ollut pätevää avustajaa. Kaikki eivät ole osanneet valittaa päätöksestä, ja oikeusjärjestelmä on siten monen kohdalla pettänyt. Olisi kaikkien etu, että turvapaikkaperusteet selvitettäisiin kunnolla jo maahanmuuttovirastossa ja päätös tehtäisiin oikein perustein, jolloin valituskierrosta ei tarvittaisi.
Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat poistetaan vastaanottopalveluista, jos he eivät palaa vapaaehtoisesti eikä heitä voida palauttaa viranomaistoimin esimerkiksi Irakiin. He joutuvat hakeutumaan kirkkojen tai järjestöjen hätämajoituksiin.
– Suurella osalla irakilaisista ei ole passia tai muita henkilöllisyysasiakirjoja. Irak taas ei mielellään ota vastaan kansalaisia, jotka eivät pysty osoittamaan kansalaisuuttaan, Lindfors kertoo.
– Nykyisen ja edellisen hallituksen linjana on ollut kiristää turvapaikkasäännöksiä, joten on vaikea kuvitella, että irakilaisten mielenilmaisu muuttaisi mitään. Valitettavasti on todettava, että tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden oikeusturva ei toteudu eikä ihmisoikeuksia kunnioiteta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitukselle sympatiaa – muuttuuko silti mikään?
AjankohtaistaRautatientorilla mieltä osoittavat turvapaikanhakijat saavat yhä enemmän tukea. Pastori Marjaana Toiviainen kirjoitti avoimen kirjeen, johon sisäministeri Paula Risikko vastaa haastattelussa.
