Suomalaisella uskonnollisuudella on lievä myönteinen vaikutus nuorten naisten kehonkuvaan. Vaikutus ei riitä vähentämään anoreksiaan sairastumisen riskiä.
Suomalainen uskonnollisuus ei lisää anoreksian riskiä
Tuore tutkimus selvitti, lisääkö uskonnollisuus naisten riskiä sairastua anoreksiaan. Tutkimus antoi suomalaiselle kristillisyydelle "kansanterveydellisen synninpäästön".
Anoreksiaan sairastumisen ja uskonnollisuuden yhteyttä on selvitetty tuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Anoreksia on pakonomaisena laihduttamisena ilmenevä psykiatrinen sairaus.
Monessa uskonnossa paastoaminen on tunnetusti keskeinen hartauden harjoittamisen muoto. Keskiajan kirkkohistoria kertoo useista pyhimyksistä, jotka näännyttivät itsensä nälkään. Tunnetuin heistä oli 1300-luvulla elänyt Pyhä Katariina Sienalainen, joka kuoli 33-vuotiaana äärimmäisen laihana nykyistä anoreksiaa muistuttaviin oireisiin.
Kansanterveystieteen osaston apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen kertoo, että lääketieteen historia tuntee useita samankaltaisia tapauskertomuksia, viimeisimmät niistä tältä vuosisadalta.
– Uskonnollisilla ihmisillä on usein sekä kykyä että tarvetta sääntöjen noudattamiseen ja askeesin harjoittamiseen. Tällä perusteella monet tutkijat epäilevät, että uskonnollisuus saattaa lisätä syömishäiriöiden ja samalla anoreksiaan sairastumisen riskiä, Keski-Rahkonen sanoo.
Kansanterveystieteen osaston tutkimuksessa seurattiin lähes kolmeatuhatta suomalaista naista ja heidän vanhempiaan. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa uskonnollisuuden ja anoreksian mahdollista yhteyttä on selvitetty koko väestöä edustavalla tutkimusotoksella.
Tutkittavien naisten ja heidän vanhempiensa uskonnollisuutta selvitettiin kyselylomakkeiden avulla, kun naiset olivat 16-vuotiaita. Naiset kertoivat uskonnollisuudestaan uudestaan 22–27-vuotiaina, jolloin myös selvitettiin, ketkä heistä olivat sairastaneet anoreksiaa. Keski-Rahkosen mukaan haastateltavien uskonnollisuus oli pääosin luterilaista kristillisyyttä.
Tutkimuksessa ei ilmennyt yhteyttä suomalaisten naisten uskonnollisuuden ja anoreksiaan sairastumisen välillä. Anoreksian riski oli yhtä suuri uskonnollisilla ja ei-uskonnollisilla. Myöskään lapsuuden perheen uskonnollisuus ei näyttäisi lisäävän anoreksian riskiä.
Konservatiivisessa yhteisössä nainen saattaa elää suojassa "maailman normeilta", jotka vaativat bikinimissin ulkonäköä.
Anna Keski-Rahkonen
Hengellisyys tukee myönteistä kehonkuvaa
Tutkimus antoi siis suomalaiselle kristillisyydelle jonkinlaisen kansanterveydellisen "synninpäästön". Tutkimustieto antoi myös viitteitä siitä, että uskonnollisuudella on myönteinen vaikutus nuorten naisten kehonkuvaan. Keski-Rahkonen korostaa, että vaikutus oli heikko.
– Ilmeisesti itse koettu hengellisyys on hyvä asia nuorten naisten kehonkuvalle. Uskonnollisuudella saattaa olla heikko syömishäiriöiltä suojaava vaikutus, mutta se ei riitä estämään vakavaa sairastumista.
Aikaisemman tutkimustiedon perusteella tiedetään, että uskonnollisuudella voi olla monenlaisia mielenterveyttä suojaavia vaikutuksia. Niitä selittävät esimerkiksi yhteisöltä saatu tuki sekä kokemus hyväksyvästä ja lämpimästä jumalasuhteesta.
Kansainvälinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että uskonnon ja mielenterveyden suhde on monitahoinen asia. Esimerkiksi uskonnollisen yhteisön ja valtaväestön arvojen välinen ristiriita voi olla kuormittava.
Keski-Rahkonen mainitsee Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvilla naisilla oli keskimääräistä jonkin verran suurempi riski sairastua syömishäiriöihin.
– Toisaalta on myönteisiä esimerkkejä siitä, että konservatiivisessa uskonnollisessa yhteisössä nainen voi elää suojassa "maailman normeilta", jotka vaativat bikinimissin ulkonäköä, Keski-Rahkonen sanoo.
Tutkimus julkaistiin International Journal of Eating Disorders -lehdessä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielenterveysavun riittämättömyys on tuttua joka viidennelle
AjankohtaistaJoka viides suomalainen on kokenut viime aikoina tilanteen, jossa mielenterveysapu jäi saamatta tai oli riittämätöntä. Mielenterveyden ongelmia kohtaavat tavallisimmin alle 25-vuotiaat ja vähiten yli 60-vuotiaat.