Mielenterveysavun riittämättömyys on tuttua joka viidennelle
Mielenterveysavun riittämättömyys on tuttua kaikissa yhteiskunnan kerrostumissa. Taloudellisesti ahtaimmalla olevat suomalaiset ovat kohdanneet ilmiön muita useammin.

Mielenterveysavun riittämättömyys on tuttua kaikissa yhteiskunnan kerrostumissa. Taloudellisesti ahtaimmalla olevat suomalaiset ovat kohdanneet ilmiön muita useammin.

Mielenterveysavun riittämättömyys on tuttua joka viidennelle

Joka viides suomalainen on kokenut viime aikoina tilanteen, jossa mielenterveysapu jäi saamatta tai oli riittämätöntä. Mielenterveyden ongelmia kohtaavat tavallisimmin alle 25-vuotiaat ja vähiten yli 60-vuotiaat.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana kolme viidestä (61 prosenttia) suomalaisista on joko kärsinyt itse mielenterveyteen liittyvistä ongelmista tai havainnut mielenterveysongelmia lähipiirissään. Tieto käy ilmi Suomen Mielenterveysseuran teettämästä kyselytutkimuksesta Kansalaiset ja henkinen kuormittuminen.

Yleisimpiä mielenterveysongelmia ovat uupumus, masennus ja ahdistusoireet, joita on kohdannut tai havainnut lähipiirissään noin kaksi viidestä. Alle 25-vuotiaat kohtasivat näitä ilmiöitä 2,5 kertaa useammin kuin 60 vuotta täyttäneet. Muiden ikäryhmien kokemukset sijoittuvat näiden kahden ääripään välille.

Mielenterveysongelmat ovat keskimääräistä tutumpia myös niille, jotka ovat elämässään taloudellisesti ahtaalla.

Kantar TNS Oy toteutti kyselytutkimuksen Suomen Mielenterveysseuran toimeksiannosta joulukuun 2016 alkupuolella. Vastaajat olivat iältään 15–79-vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2 042 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Avun riittämättömyys yhdistää

Joka viides suomalainen on kohdannut viimeisimmän vuoden aikana tilanteen, jossa olisi tarvittu apua mielenterveyteen liittyvään asiaan joko itselle tai läheiselle, mutta apua ei ole ollut saatavilla tai se ei ole ollut riittävää.

Tällaisia tilanteita on kohdattu yhtä yleisesti lähes kaikissa väestöryhmissä ja yhteiskunnan kerrostumissa. Poikkeuksen muodostavat taloudellisesti kaikkein ahtaimmalla olevat suomalaiset, jotka ovat kohdanneet ilmiön 1,5–2 kertaa muita suomalaisia useammin.

Harva ihminen selviää masentumatta, kun taloudellinen ahdinko jatkuu pitkään.

– Diakoni Harriet Lohikari

– Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset putoavat muita helpommin palvelujen ulkopuolelle. Muiden muassa nuorten pääsy mielenterveyspalveluihin voi olla vaikeaa palveluihin kohdistettujen säästöjen vuoksi, vaikka nuorista pyritään pitämään hyvää huolta, Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo.

Aalto-Matturi selittää ongelmaa muun muassa sillä, että mahdollisuus Kela-korvattavaan psykoterapiaan on sidoksissa työmarkkina-asemaan. Terapiaan pääsy vaatii, että henkilö on joko työelämässä tai kuntoutettavissa takaisin työelämään.

Rahahuolet painavat joka kolmatta

Kyselytutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, kokevatko he elämässään henkistä kuormitusta, joka vähentää hyvinvointia ja jaksamista. Yhteensä 41 prosenttia suomalaisista kertoi kärsivänsä kuormituksesta vähintään melko paljon. Melkein joka kymmenes (9 prosenttia) ilmoittaa kokevansa itsensä erittäin kuormittuneeksi.

Yleisimmiksi uhkiksi suomalaisten jaksamiselle nousevat toimeentuloon liittyvät huolet ja epävarmuus tulevaisuudesta. Nämä kuormittavat reilua kolmannesta eli noin puoltatoista miljoonaa suomalaista.

Henkiset arvot antavat merkityksellisyyden tunnetta ja muistuttavat, että elämä ei ole vain suorittamista.

– Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi

Henkistä kuormaa tuottaa erityisesti jatkuva tinkiminen lähes kaikesta.

Kyselytutkimus nosti esiin myös kuormittavia asioita, jotka kohdistuvat erityisesti tiettyihin ihmisryhmiin.

Opiskelu stressaa vähintään melko paljon lähes joka toista opiskelijaa. Työttömistä reilu puolet kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta, joka liittyy suurimmalla osalla toimeentuloon tai työttömyyteen.

Henkisyys keventää mieltä

Kyselytutkimus selvitti myös sitä, mitkä asiat vähentävät suomalaisten henkistä kuormittuneisuutta. Kärkeen nousivat perhe ja koti, itsestä ja omasta terveydestä huolehtiminen sekä ystävät ja harrastukset.

Sen sijaan rahan ja henkisten arvojen merkitys hyvinvoinnille jakoivat käsityksiä. 46 prosenttia vastaajista katsoi, että raha vähentää henkistä kuormitusta, mutta suunnilleen yhtä moni oli toista mieltä.

Elämän henkisiin asioihin luotti 43 prosenttia vastaajista, joiden mielestä henkiset asiat vähentävät kuormittuneisuutta paljon tai melko paljon. Vastaajista 51 prosenttia ei kokenut henkisiä asioita hyvinvoinnilleen tärkeiksi.

Sari Aalto-Matturin mukaan henkisten asioiden luonnetta ei eritelty kyselytutkimuksessa tarkemmin.

– Uskonto tai jokin muu arvopohja oli tärkeä asia isolle osalle vastaajista. Henkiset arvot antavat merkityksellisyyden tunnetta ja muistuttavat, että elämä ei ole vain suorittamista. Ne voivat myös auttaa käsittelemään ristiriitoja ja vaikeita tilanteita, Aalto-Matturi toteaa.

Diakoni Harriet Lohikarin kokemuksen mukaan selvä enemmistö diakoniatyön asiakkaista on ulosotossa. Lohikari on kuvattu syksyllä 2015 Leppävaaran junaradan alikulkutunnelissa.

Diakoni Harriet Lohikarin kokemuksen mukaan selvä enemmistö diakoniatyön asiakkaista on ulosotossa. Lohikari on kuvattu syksyllä 2015 Leppävaaran junaradan alikulkutunnelissa.

Talousahdinko voi viedä myös ystävät

Leppävaaran seurakunnan diakoni Harriet Lohikari näkee taloudellisen niukkuuden ja mielenterveysongelmien yhteyden omassa työssään. Lohikarin työalana on erityisesti mielenterveystyö.

Lohikarin arvion mukaan selvä enemmistö diakoniatyön asiakkaista on ulosotossa.

– Harva ihminen selviää masentumatta, kun taloudellinen ahdinko jatkuu pitkään. Pienetkin ylimääräiset kulut aiheuttavat helposti ylipääsemättömän tilanteen, hän sanoo.

Lohikarin mukaan ahtaalle joutuneen ihmisen elämää saartavat helposti voimakkaat häpeän tunteet. Jopa ystäväpiiri menee usein uusiksi, kun rahat eivät riitä entisiin harrastuksiin.

– Siinä kurimuksessa ihminen kysyy, kuka olen ja miten elämästä tuli tällaista. Uuden identiteetin rakentaminen voi kestää kuukausia tai vuosia.

Lohikarin mukaan moni on saanut talouteensa järjestystä diakoniatyöntekijän antaman talousneuvonnan avulla. Se vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä, johon kaikkien voimat eivät riitä.

Diakoniatyöntekijä voi myös neuvoa ja auttaa ihmistä niin, että hän saa tarvitsemansa palvelut.

– Olen lähtenyt asiakkaiden kanssa esimerkiksi velkaneuvojan tapaamiseen, sosiaalityöntekijän verkostotapaamiseen ja pankkiin sopimaan lainan maksutaukoa sairasloman ajalle, Lohikari sanoo.

Työ kuormittaa mieliä pääkaupunkiseudulla

Henkistä kuormittumista koetaan pääkaupunkiseudulla jonkin verran muuta maata enemmän (46 prosenttia). Pääkaupunkiseudulla korostuu myös työelämään liittyvä kuormittuminen.

Työn kuormittavuutta aiheuttavat jatkuva kiire, työn määrä, epävarmuus työn jatkumisesta ja muutoksista sekä vaikeudet työn ja muun elämän yhteen sovittamisessa.

Lähde: Suomen Mielenterveysseuran teettämä kyselytutkimus Kansalaiset ja henkinen kuormittuminen

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: