null Suomenlinnan kirkon kesänäyttely kuljettaa kävijöitä 1700-luvulta sotien kautta tähän päivään – ortodoksiajalta rakennukseen on jäänyt yksi esine

Valon ja toivon pilkahduksia -näyttely alkaa kirkon pihapiiristä ja jatkuu sisätiloissa.

Valon ja toivon pilkahduksia -näyttely alkaa kirkon pihapiiristä ja jatkuu sisätiloissa.

Hyvä elämä

Suomenlinnan kirkon kesänäyttely kuljettaa kävijöitä 1700-luvulta sotien kautta tähän päivään – ortodoksiajalta rakennukseen on jäänyt yksi esine

Valon ja toivon pilkahduksia -näyttelyssä lapset pääsevät ratkomaan QR-koodien takaa löytyviä tehtäviä, sillä majakanvartija tarvitsee apua.

Suomenlinnan kirkossa avautuu 4. kesäkuuta sen historiaa valottava näyttely, jonka teksti- ja kuvatauluissa kerrataan Suomenlinnan kirkon historiaa kronologisesti. Näyttely alkaa kirkon pihapiiristä ja jatkuu sisätiloihin.

Se kuljettaa näyttelykävijät 1700-luvulta ortodoksiaikojen ja sotien kautta tähän päivään. Lapsille on omat QR-koodien takaa löytyvät pisteet, joissa ratkotaan tehtäviä.

– Keräsimme ihmisiltä tarinoita ja kertomuksia, ja niitä on upotettu sinne historian kerronnan sekaan, näyttelyn suunnittelussa mukana ollut Helsingin seurakuntayhtymän toimintakeskusten toiminnanjohtaja Simo Lemmetyinen sanoo.

Lotat ilmavalvontatehtävissä Suomenlinnassa 24.1.1942.

Lotat ilmavalvontatehtävissä Suomenlinnassa 24.1.1942.

Vankeja ja lennonvalvontaa

Simo Lemmetyinen kertoo, että esillä on Suomenlinnan kirkon historiaa 1700-luvulta alkaen. Näyttelyn nimi on Valon ja toivon pilkahduksia, mutta se esittelee myös kirkon synkkää sotiin liittyvää historiaa. 

Nykyinen krypta toimi nimittäin sisällissodan aikaan vankilana, kun valkoiset pitivät kirkossa punaisia vankeinaan.

– Kyseessä on täysin pimeä tila, johon vangit oli tungettu. Läheisellä rantapenkalla teloitettiin ihmisiä, mutta suurin osa vangeista kuoli nälkään ja tauteihin, Lemmetyinen kertoo.

Jatkosodan aikana kirkko on toiminut lennonvalvontakeskuksena. Tältä ajalta näyttelyssä on esillä muutamia kuvia.

– Harmiksemme ihan varhaisimmista vaiheista olevia piirustuksia ja dokumentteja emme ole päässeet etsimään, sillä Kansallisarkiston muuton takia kirkkoa koskeva 1700-luvun materiaali on tällä hetkellä kontissa, emmekä päässet tarkastelemaan niitä ajoissa tätä näyttelyä ajatellen. Selvittelemme myöhemmin, löytyykö sieltä mitään.

Ortodoksiset tunnusmerkit poistettiin

Aivan alun perin rakennus valmistui liekkikupoleineen vuonna 1854 venäläisen varuskunnan ortodoksiseksi kirkoksi. Suomen itsenäistymisen jälkeen se muutettiin evankelis-luterilaisen kirkon rakennukseksi ja ortodoksisia tunnusmerkkejä poistettiin.

–  Yksi alkuperäinen esine ortodoksisesta kirkosta on säilynyt kirkossa. Se on saarnastuolin päällä oleva risti. Muuta tuolta ajalta tallessa olevaa esineistöä on ortodoksisessa kirkkomuseossa, kertoo Lemmetyinen.

Venäjän vallan ajalta on myös erillisessä tapulissa sijaitseva massiivinen kirkonkello. Suomenlinnan kirkonkello on valmistettu Moskovassa, ja se painaa 6 683 kiloa.

Suomenlinna oli puolustusvoimien käytössä vuoteen 1973, ja kirkko toimi pitkän ajan varuskuntakirkkona.

Ohimarssi 12.5.1943.

Ohimarssi 12.5.1943.

Lapsille on reitillä majakkaan liittyvä tehtävä

Näyttely koostuu kahdesta infotaulusta ulkona, neljästä infotaulusta sisällä sekä kahdesta digitaalisesta näytöstä, joihin on koottu sekä tekstiä että kuvia. Halutessaan kierrosta voi syventää QR-koodien takaa löytyvillä lisäsisällöillä.

– Osa näyttelyn materiaalista on Reveal-sovelluksessa, joka kääntää tietoja 60 eri kielelle, Simo Lemmetyinen vinkkaa.

Lapsille on reitin varrelle piilotettuna QR-koodeilla avautuvia kuvia ja animaatioita, joiden kautta pienetkin pääsevät jännittävälle historiamatkalle.

– Reitin varrella ratkotaan tehtävää, sillä majakanvartija tarvitsee apua.

Kirkon kupolin valo ja tutkamajakka avustavat tänäkin päivänä merenkävijöitä Helsingin edustalla. 

– Maailmassa on enää kuusi toimivaa majakkakirkkoa, joista Suomenlinnassa on siis yksi. Se morsettaa edelleen H-merkkiä merelle kaikille vesillä liikkujille, kuten on tehnyt liki sadan vuoden ajan.

Nykyään Suomenlinnan kirkko on turistien suosima käyntikohde sekä suosittu vihkikirkko varsinkin kesäaikaan.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Ibrahim Abu Shanab huolehtii viimeisistä perinnelaivoista Suomenlinnassa – ”Hän on lottovoitto Suomen puulaivoille”

Hyvä elämä

Legendaarinen laivamestari Mikael Holmström ehti opettaa taitonsa juuri ennen kuin menetti terveytensä. ”Minua on kutsuttu vitsillä puuveneenveistäjäpakolaiseksi”, sanoo uusi mestari Abu Shanab.



Suomenlinna on romanttisin paikka

Hyvä elämä

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.