Lähihoitaja Jani Turunen auttaa toimittajaa luovuttamaan. Kuva: Sami Löf / Korson seurakunta
Suomessa tarvitaan yli 200 000 veripussia vuodessa
Noin puolet verenluovutustilaisuuksista järjestetään seurakuntien tiloissa.
Korson kirkon seurakuntasali Vantaalla näytti viime torstaina erilaiselta kuin tavallisesti. Pöytien ja tuolien sijasta salin täyttivät vuoteet, veripussit ja punapukuiset hoitajat.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun työntekijät kirjasivat salin ulkopuolella kirkon eteisaulassa vuoroaan odottavia verenluovuttajia. Jo luovutuksessa käyneet istuivat juomassa kahvia ja vettä ja syömässä voileipiä.
– Tärkeää on juoda, mutta ihan tyhjälläkään vatsalla ei kannata lähteä luovutukseen, ettei ala heikottaa. Tarjoamme pientä syötävää, jota on hyvä nauttia luovutuksen jälkeen. Kun hemoglobiini on tippunut luovutuksessa, rauta imeytyy paremmin, selittää lähihoitaja Jani Turunen Veripalvelun Helsingin liikkuvasta yksiköstä.
Liikkuva yksikkö on nyt Korsossa kahdeksan hoitajan voimin. Samaan aikaan toinen yksikkö kerää verta Keravalla. Yhteensä verenluovutustilaisuuksia järjestetään Suomessa vuoden aikana yli 1200.
– Meidän yksikkömme kiertää ympäri Etelä-Suomea. Täällä Korsossa käymme kerran kuussa. Mukana olevien hoitajien määrään vaikuttaa luovutuspaikan koko ja tavoite. Nyt toivomme saavamme 70 pussia verta ja olemme hyvin tavoitteessa, sillä neljään mennessä on käynyt jo 35 luovuttajaa. Yleensä täällä Korson kirkolla käy 60–100 ihmistä, Turunen selvittää.
Turunen kertoo olevansa työssä, jossa viihtyy ja jolla on merkitystä. Yhdellä 460 millilitran veripussilla voidaan auttaa kolmea potilasta. Verta ei anneta potilaalle sellaisenaan, vaan se jaetaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Punasoluja annetaan esimerkiksi leikkauspotilaille ja onnettomuuksien uhreille, verihiutaleita syöpäpotilaille ja plasmaa verenvuototautia sairastaville.
"Autan tällä lähimmäisiä"
Korsolainen Marja Holopainen lähti ensi kertaa verenluovuttajaksi 1990-luvun puolivälissä.
– Olen käynyt luovuttamassa verta 40 kertaa. Aloitin, kun vanhempi siskoni sairastui imusolmukesyöpään. Syövän hoidossa tarvitaan verta. Siskoni menehtyi, mutta olen jatkanut verenluovuttajana ja käynyt noin kaksi kertaa vuodessa yli 20 vuoden ajan. Kannustan tähän kaikkia, jotka täyttävät verenluovuttajan kriteerit, sillä tällä autetaan lähimmäisiä, sanoo Holopainen.
Juuri nyt, juhlapyhien jälkeen, tarvitaan erityisen paljon luovuttajia. Liikkeellä on tauteja ja ihmiset ovat lomilla, eivätkä kaikki vakituiset luovuttajat pääse tulemaan.
– Kuluneella viikolla maanantaista perjantaihin luovuttajia on ollut yli 500 vähemmän kuin olimme suunnitelleet. Tämä johtunee osittain juhlapyhistä ja varmaan myös luovuttajien sairastelusta ja kovista pakkasista, vahvistaa Verenluovutuksen operatiivinen johtaja Maarit Kuusisaari-Bergström.
Veriaineista punasoluja on varastossa melko hyvin, mutta trombosyyttejä eli verihiutaleita on vähemmän. Niitä annetaan muun muassa syöpää sairastaville ja ongelma on, että ne säilyvät vain viisi päivää.
– Veriryhmiä, joita tarvitaan eniten, ovat A ja O. Myös hätäveren eli O negatiivisen varaston pitää aina olla hyvä. Sitä annetaan muun muassa onnettomuustilanteissa, jos potilaan veriryhmää ei ole ehditty määrittämään, mutta verensiirto on välttämätön potilaan pelastamiseksi, Kuusisaari-Bergström selvittää.
Joka arkipäivä tarvitaan 800 verenluovutusta
Verta tarvitaan Suomessa yli 200 000 veripussia vuodessa, joten joka arkipäivä tarvittaisiin yli 800 luovutusta. Jokainen luovutuskerta, ensimmäinenkin, on yhtä tärkeä. Tällä hetkellä suomalaisista 18–70-vuotiaista noin viisi prosenttia luovuttaa verta säännöllisesti.
Tähän asti verenluovuttajia on riittänyt, mutta uusia verenluovuttajia tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Osa luovuttajista joutuu lopettamaan terveyssyistä tai täytettyään 71 vuotta. Perusterve ihminen voi aloittaa luovutuksen vielä 59-vuotiaana. Painoa pitää kuitenkin olla vähintään 50 kiloa.
– Verenluovuttajan on täytettävä muitakin ehtoja kuin nämä ja tilanne voi vaihdella. Muun muassa matkailu tai tuore tatuointi voivat estää verenluovutuksen väliaikaisesti, toteaa Kuusisaari-Bertström.
Hän kehottaa luovutukseen tulevia testaamaan ennen luovutusta verkkosivulta (www.sovinkoluovuttajaksi.fi), voiko verta luovuttaa juuri nyt. Verenluovutustilaisuudessa täytetään myös kaavake ja hoitaja haastattelee luovuttajan.
Moni arastelee verenluovutusta, koska pelkää neulaa
– Meillä on erittäin lempeät ja ystävälliset hoitajat, jotka pitävät huolta luovuttajista. Neula ei satu juuri lainkaan ja pisto tuntuu vain hetken.
Verta otetaan kymmenen prosenttia verimäärästä
Ennen verenluovutusta otetaan sormenpäästä verikoe, jolla tarkistetaan hemoglobiini. Oman veriryhmänsä, jos se ei ole tiedossa, saa tietää muutaman päivän kuluttua. Verta otetaan pussiin kymmenen prosenttia verimäärästä.
– Elimistö korvaa luovutetun nesteen jo muutamassa päivässä. Punasolujen uusiutuminen sen sijaan kestää viikkoja, jonka vuoksi verta voi luovuttaa vain tarkasti seuratuin luovutusvälein, valottaa Kuusisaari-Bergström.
Verenluovuttajien lisäksi tarvitaan paikkoja, joissa luovutustilaisuuksia järjestetään. Niitä on urheilusaleissa, kouluilla ja puolustusvoimien tiloissa. Yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ovat seurakunnat.
– Arviolta noin puolessa tilaisuuksista paikkana on seurakunnan tila. Olemme kokeneet vastaanottomme aina lämpimänä ja tervetulleena ja siitä iso kiitos kaikille seurakunnille ja niiden työntekijöille, sanoo Kuusisaari-Bergström.
Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä tuumii, että veripalvelun tapainen toiminta on kirkolle aina tervetullut. Siinä autetaan lähimmäisiä. Seurakunnalle on tarkoitukseen sopiva tila, tilaisuuksissa käy paljon ihmisiä ja moni luovuttamaan tuleva tulee samalla vaihtaneeksi muutaman sanan seurakunnan työntekijöiden kanssa.
– Harmi vain, että nyt tähän toimintaan tulee kolmen kuukauden tauko, kun kirkon alakerran tilat menevät remonttiin. Korjaustöiden jälkeen yhteistyö Veripalvelun kanssa jatkuu, vakuuttaa Yrjölä.
https://www.youtube.com/watch?v=60MnZObwD2A
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kädenojennus voi pelastaa jonkun hengen – verenluovutustilaisuuksia järjestetään myös kirkoissa
Ajankohtaista Hyvä elämäVerenluovutus on pieni hyvä teko, joka onnistuu Vantaalla myös muutamien seurakuntien tiloissa.