Paavo Huotarin ja Kirsi Valkaman kirja kuningas Daavidista julkaistiin maaliskuun alussa. He luennoivat aiheesta myös Espoonlahden kirkolla 8. huhtikuuta.
Suomi osti Israelilta Daavidin lingon ja laulaa adventtina Daavidin pojasta, mutta oliko Daavidia edes olemassa? – Paavo Huotarin ja Kirsi Valkaman kirja pureutuu myyttiseen kuningashahmoon
Raamatussa Daavid on keskeinen hahmo, mutta historiantutkimus ei ole löytänyt hänestä juuri lainkaan tietoa. Daavidin nimi on kuitenkin jälleen ajankohtainen.
Kuningas Daavid on keskeinen hahmo Raamatussa ja vilahtelee jälleen kielikuvissa ja maailmanpolitiikassa. Maaliskuun alussa ilmestyneessä kirjassa Kuningas Daavidin pitkä varjo – Raamatun tarinat vallan välineenä Israel-Palestiinassa (Otava) Vanhan testamentin eksegetiikan tohtori Paavo Huotari ja saman alan dosentti Kirsi Valkama kertovat, mitä kuningas Daavidista tiedetään ja miten hän liittyy entiseen ja nykyiseen Lähi-itään. He myös vastasivat Kirkko ja kaupungin kysymyksiin Daavidista.
Mitä kuningas Daavidista tiedetään Raamatun perusteella?
Paavo Huotari (PH): Itse asiassa paljonkin. Hän on ihan ykköshahmoja Raamatussa, Jeesuksen ohella, ja on saanut paljon palstatilaa Vanhassa testamentissa. Daavid oli perheensä nuorin veli, ja toimi paimenpoikana. Jumalan avulla hän päätyi Saulin hoviin lyyransoittajaksi. Kuningas tykästyi häneen ja teki hänestä aseenkantajan. Daavidista tuli sotilas, joka voitti taistelussa Goljatin, ja hänelle aukesi ura Saulin sotajoukkojen komentajana. Kun suhde Saulin kanssa kriisiytyi, hän pakeni ja hänestä tuli katkeroituneista miehistä koostuneen rosvojoukon johtaja. Saulin kuoleman jälkeen Daavidista tuli Juudan kuningas ja myöhemmin yhdistyneen Israelin ja Juudan kuningas.
Daavidia hehkutetaan, mutta on myös kohtia, jotka esittävät hänet huonossa valossa. On kuvaus siitä, kuinka hänen poikansa Absalom nousee kapinaan isäänsä vastaan, ja siitä, kuinka Daavid on menettänyt kuningaskuntansa hallinnan. Daavid myös murhauttaa Urian, jotta hän voisi ottaa tämän puolison Batseban itselleen.
Entä mitä hänestä tiedetään historiantutkimuksen mukaan?
Kirsi Valkama (KV): Henkilöstä ei tiedetä mitään. Raamatun kertomusten mukaan Daavid on elänyt noin vuoden 1000 tienoilla ennen ajanlaskun alkua. Noin vuodelta 800 eaa. meillä on teksti, jossa mainitaan kuningas, jonka kerrotaan olevan Daavidin huoneen kuningas. Daavid-niminen kuningas on siis voinut olla, mutta enempää ei tiedetä. Jerusalem ja sen ympäristö on ollut harvaan asuttua ja köyhää siihen aikaan. Mitään mahtikuningaskuntaa ei ole ollut, siitä ei ole hallinnollisia tekstejä tai sinettejä. Joitakin lähteitä tuolta ajalta voisi olla, mutta musteella keramiikalle ja papyrukselle kirjoitetut tekstit eivät säily kuin erinomaisissa olosuhteissa.
Jos Daavidia ei ole ollut olemassakaan, mistä tällainen kertomus on sitten tullut?
PH: Se on hyvä kysymys, että mikä on Daavid-kuninkaan alkuperäinen käyttötarkoitus. Siihen meillä ei ole varmaa vastausta. Kirjassamme arvioimme, että kertomukset liittyvät siihen, että on ollut kaksi kuningaskuntaa, Israel ja Juuda, ja Daavid oli alun perin Juudan kuningas. Kertomuksissa Daavidista tuli yhtenäisen Juudan ja Israelin kuningas, ja hänen tarinansa vastaa näiden kuningaskuntien yhtenäisen menneisyyden tarpeeseen. Assyrian imperiumi tuhosi Israelin kuningaskunnan 720-luvulla eaa. Israelista lähti tuolloin pakolaisia Juudan kuningaskuntaan. Tarvittiin yhteistä historiankirjoitusta näille kuningaskunnille.
Caravaggion maalaus Daavid ja Goljat. Samuelin kirjassa kerrotaan, kuinka nuori Daavid voittaa isokokoisen Goljatin kaksintaistelussa linkoamalla kiven otsaan ja mestaamalla sitten Goljatin tämän omalla miekalla.
Itä-Jerusalemissa on arkeologinen kohde nimeltä Daavidin kaupunki ja siellä niin sanottu Daavidin palatsi. Mistä siinä on kysymys?
KV: Jerusalemissa, sen alueen eteläpuolella, jossa Kalliomoskeija ja Al-Aqsa nyt sijaitsevat, on kapea kukkula, jota nimitetään Daavidin kaupungiksi. Sitä on pitkään tutkittu Jerusalemin vanhimpana osana. Daavid-kertomuksissa kerrotaan, että Daavid rakensi palatsin, joten tämä palatsi on yritetty löytää. Arkeologiset jäänteet oletetusta palatsista eivät kuitenkaan ole kauhean vakuuttavia, koska se koostuu useammassa eri vaiheessa rakennettujen rakennusten osista ja ne ovat niin huonosti säilyneitä, että niiden ajoittaminenkin on ongelmallista. Halu löytää jotakin Daavidista on ollut kova.
Jos Daavidia ei ole ollut olemassakaan, miten käy Raamatun uskottavuuden? Voiko muuhunkaan siinä luottaa?
KV: Nämä tekstit ovat syntyneet ennen modernia historiankirjoitusta, joten voimmeko vaatia teksteiltä sitä, että ne ovat historiallisia dokumentteja? Kertomuksilla ei ole pyritty nykyisen kaltaiseen historian kerrontaan, vaan niillä on ollut teologinen ja uskonnollinen tavoite, ja niin niitä on luettava. Ne ovat myös syntyneet pitkän ajan kuluessa.
Mitä nyky-Israelissa ajatellaan Daavidista?
PH: Riippuu siitä, keneltä kysyy. Daavid on noussut uudella tavalla uskonnollisen kiinnostuksen kohteeksi, ja oikeistohallituksen ja uskonnollisten puolueiden myötä kertomukset esimerkiksi Daavidista ja Joosuasta ovat tulleet taas käyttöön. Daavidin kerrotaan valloittaneen Jerusalemin kaupungin vuonna 1004 eaa., joten Israelissa pääministeri Benjamin Netanjahu ja myös Yhdysvalloissa jotkut poliitikot puhuvat Jerusalemista Israelin 3 000 vuotta vanhana pääkaupunkina. Tämä kytkeytyy Daavidin valloitusretkeen.
KV: On tietysti israelilaisia, jotka eivät ole uskonnollisia ja joihin nämä kertomukset eivät vetoa tai he pitävät niitä uskonnollisina, eivät historiallisina kertomuksina. Kaikki Israelissa tuntevat nämä kertomukset kuitenkin. Daavid vs. Goljat -kertomusta käytetään myös kielikuvana kuvaamaan koko valtiota. Israelin valtio rinnastuu pieneksi Daavidiksi siellä arabivaltioiden ympäröimänä. Netanjahu käyttää Raamatun kertomuksia puhuessaan yhdysvaltalaisille, koska kristillisessä oikeistossa on myötämielistä kuulijakuntaa. Puheissa luodaan yhteyttä nyky-Israelin ja Raamatun kertomusten välille ja perustellaan oikeutta maahan. Nyky-Israel ja muinainen kuningaskunta ovat kuitenkin eri asia.
PH: Nykyisessä keskustelussa Daavidin valtakunnan rajat kuvataan vähän epämääräisesti, mutta ne sisältävät Gazan kaistan ja Länsirannan. Sieltä nousee oikeutus käydä pohdintaa siitä, kenelle nämä alueet kuuluvat.
Suomalaiset laulavat adventtina kirkossa ”Hoosianna, Daavidin poika”. Miten Daavid ja Jeesus liittyvät toisiinsa?
PH: Tätä täytyy hieman taustoittaa. Juudan kuningaskunnan asukkaita ja sen johtoa vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan sen jälkeen, kun Babylonia tuhosi Jerusalemin 586 eaa. ja koko kuningasinstituutio lakkasi. Myöhemmin Juudan asukkaat palasivat takaisin ja odottivat henkilöä, joka olisi hallitsija ja Daavidin sukulinjaa. Kun elettiin Rooman miehittäjävallan alla, varhaisille Jeesus-liikkeen jäsenille odotettu kuningas oli Jeesus. Hän vain oli vähän erilainen kuningas.
KV: Myös Vanhan testamentin profeettakirjoissa on lupauksia Daavidin kuningashuoneen pysymisestä ikuisesti vallassa ja siitä, että sieltä nousee uusi kuningas.
Mitä keskiverron, joulukirkossa käyvän suomalaisen pitäisi ajatella Daavidista?
PH: En haluaisi päättää kenenkään puolesta, mutta Daavid-kertomusta on kiva lukea ja miettiä, että mitä siinä tapahtuu, millainen Daavidin mielenmaisema on ollut ja millaisia tuntemuksia tekstit itsessä herättävät. Toinen asia on se, että meillä on muinainen Israel ja sen ajan uskonto ja meillä on nykyinen Israelin valtio ja juutalaisuus ja nämä ovat eri juttuja. Ei niitä kannata laittaa yhteen, vaan ymmärtää historiallinen kehitys.
KV: Olisi hyvä lukea kertomukset avoimin silmin ja katsoa, mitä siellä oikeasti sanotaan eikä luulla tietävänsä. Se on hyvä lähtökohta.
Teologisessa luentosarjassa kuullaan Daavidista ja muista ajankohtaisista aiheista
Paavo Huotari ja Kirsi Valkama luennoivat aiheesta Kuningas Daavidin pitkä varjo Espoonlahden kirkossa ke 8.4. klo 18.30. Iltatee / kahvi.
Ke 15.4. klo 18 Leppävaaran kirkolla aiheena on Palestiinalaiskristityt ja Ramallahin Toivon kirkko. Ramallahin luterilainen Toivon kirkko on Leppävaaran seurakunnan ystävyysseurakunta. Kirkkoherra, TT Munther Isaac vieraana kertomassa ajankohtaisia kuulumisia kristinuskon syntyalueelta. Englanninkielinen esitys tulkataan suomeksi. Mukana Merja Alanne ja Tuija Samila. lltatee / kahvi, vapaaehtoinen maksu ystävyysseurakunnalle.
Ti 21.4. klo 18 Leppävaaran kirkolla ja ke 22.4. klo 18.30. Espoonlahden kirkolla aiheena on Israel, Palestiina ja raamatuntulkinta. TT Merja Alanne ja TT Niko Huttunen avaavat Lähi-idän politiikkaan liittyviä raamatuntulkinnan ajankohtaisia kysymyksiä. Iltetee / kahvi, vapaaehtoinen maksu Suomen Lähetysseuran rauhantyölle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Raamattu ei ole lakikokoelma, ja sen kanssa saa olla eri mieltä”, sanoo Raamatun käsikirjoitusten historiaa tutkinut Ville Mäkipelto
HengellisyysJeesuksen elämästä kertovat evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia eivätkä neutraalia historiankirjoitusta vaan uskon dokumentteja, muistuttaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.
