Kirkko ja kaupunki teki pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöille kyselyn keväällä 2026. Siinä kysyttiin muun muassa sitä, ovatko he tyytyväisiä vaikutusvaltaansa ja miten he kokevat eri näkemysten kunnioittamisen luottamuselimissä.
Suurin osa kirkon luottamushenkilöistä pääkaupunkiseudulla on melko tyytyväisiä vaikutusvaltaansa
Viranhaltijoitten tekemällä valmistelutyöllä on suuri painoarvo, mutta valtaosa luottamushenkilöistä kokee, että kantansa saa muodostaa oman harkinnan ja omantunnon mukaan.
Suurin osa kirkon luottamushenkilöistä Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä ja Vantaalla on melko tyytyväisiä vaikutusvaltaansa luottamushenkilönä. Erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä vaikutusvaltaansa oli yhteensä 77 prosenttia, melko pettyneitä tai erittäin pettyneitä yhteensä 23 prosenttia.
Tulos käy ilmi Kirkko ja kaupungin keväällä 2026 tekemästä verkkokyselystä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntaneuvostojen, yhteisten kirkkovaltuustojen ja yhteisten kirkkoneuvostojen jäsenille. Kysely tehtiin 30.3.–19.4. ja siihen vastasi yhteensä 190 henkilöä, joista 78 Helsingistä, 56 Espoosta, 45 Vantaalta ja 11 Kauniaisista. Vastausprosentti oli 39.
Kyselyn mukaan suurin osa on tyytyväisiä myös seurakuntien viranhaltijoitten tekemään valmistelutyöhön. Valmistelutyö oli hyvää tai erittäin hyvää 89 prosentin mielestä, huonoksi tai erittäin huonoksi sen arvioi yhteensä 11 prosenttia vastanneista.
Vastauksissa oli kaupunkikohtaisia eroja: Espoossa yhteensä 21 prosenttia vastanneista arvioi virkamiesvalmistelun melko tai erittäin huonoksi, 79 piti sitä hyvänä. Kauniaisissa, Helsingissä ja Vantaalla virkamiesvalmisteluun oli tyytyväisiä yli 90 prosenttia vastanneista.
Päättäjät kokevat saavansa arvostusta erityisesti kotiseurakunnassaan
Kyselyssä kysyttiin myös, kokevatko vastaajat, että luottamushenkilöitä arvostetaan seurakuntayhtymän yhteisessä päätöksenteossa ja kotiseurakunnassa. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 78 prosenttia vastanneista, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä yhteensä 22 prosenttia.
Kotiseurakunnassa saamaansa arvostukseen vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväisiä yhteensä 91 prosenttia vastanneista, melko tyytymättömiä yhdeksän prosenttia.
Saamaansa arvostukseen kotiseurakunnassa ja seurakuntayhtymän yhteisessä päätöksenteossa tyytyväisimmät vastaajat olivat Vantaalta. Siellä yhtymän tasolla saatuun arvostukseen oli tyytyväisiä 87 prosenttia vastaajista, tyytymättömiä oli 13 prosenttia. Kotiseurakunnan tasolla tyytyväisten osuus oli 96 prosenttia, tyytymättömien neljä.
Espoossa noin 70 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä arvostukseen yhtymän tasolla, kotiseurakunnassaan 95 prosenttia. Helsingissä seurakuntayhtymässä saamaansa arvostukseen tyytyväisiä oli 78 prosenttia, kotiseurakunnassaan 85 prosenttia.
Päätöksentekijöinä vastaajat kokevat olevansa ennen kaikkea sitoutuneita omaan kotiseurakuntaansa ja sen toimintaan. Sen jälkeen tulivat sitoutuminen ryhmään, jonka listalta tuli vaaleissa valituksi sekä kaupunginosa tai alue.
Moni vastaaja oli myös valinnut annetuista vaihtoehtoista kohdan ”muu, mikä”. Avoimissa vastauksissa mainittiin monenlaisia asioita, kuten esimerkiksi ”Jeesuksen opetukseen lähimmäisen rakastamisesta”, ”kirkon työn näkyvyyteen ja kaksikielisyyteen”, ”evankeliumin esillä pitäminen”, ”diakoniaan”, ”kirkon hyvään hallintoon” ja ”taloudellisesti järkeviin päätöksiin”. Kyselyssä oli mahdollista valita useampikin vaihtoehto.
Valtaosa kokee, että eri mielipiteitä kunnioitetaan
Luottamushenkilöt saivat myös arvioida sitä, mitkä asiat vaikuttavat seurakunnan tai seurakuntayhtymän päätöksenteossa. Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon. Selkeästi eniten päätöksenteossa vaikutti viranhaltijoitten tekemä valmistelutyö ja esittelijän tekemä esitys (tämän vaihtoehdon valitsi 168 vastaajaa 190:stä). Viranhaltijoitten puheenvuorot -vaihtoehdon valitsi 31 vastaajaa. 87 vastaajaa valitsi vaihtoehdon ”päätökset tehdään omantunnon ja oman harkinnan mukaan”. Vähiten mainintoja saivat oma herätysliiketausta ja hengellinen viiteryhmä, tämän vaihtoehdon valitsi vain viisi vastaajaa.
Luottamushenkilöt arvioivat kyselyssä myös sitä, kunnioitetaanko luottamuselimissä eri mieltä olevien näkökantoja. Suurin osa vastaajista valitsi vaihtoehdon hyvin (115) tai erittäin hyvin (23), 39 vastasi melko huonosti ja 13 erittäin huonosti.
Hajontaa oli kaikissa kaupungeissa. Helsinkiläisistä 73 prosenttia koki, että kunnioitusta eri tavoin ajattelevia on, mutta 27 arvioi arvostuksen huonoksi tai erittäin huonoksi. Vantaalaisista 80 prosenttia koki, että eri mieltä olevien näkökantoja kunnioitetaan hyvin tai erittäin hyvin, 20 prosenttia koki kunnioituksen melko huonoksi. Espoossa tyytyväisiä oli 63 prosenttia vastaajista, mutta 38 prosenttia koki, että eri näkökantoja kunnioitetaan melko huonosti tai erittäin huonosti. Kauniaisissa tyytyväisiä olivat lähes kaikki (10 vastaajaa 11:stä).
Lopuksi luottamushenkilöiltä kysyttiin, mikä on tärkein asia, johon seurakuntapäättäjien tulisi keskittyä seuraavalla vaalikaudella eli vuosina 2027–2030. Avoimissa vastauksissa paljon mainintoja saivat esimerkiksi talous ja kirkon jäsenmäärän säilyttäminen tai kasvattaminen, tilaratkaisut ja diakonia. Vastauksissa mainittiin myös muun muassa seurakuntarakenteen muuttaminen, henkilöstöresurssit ja työntekijöitten jaksaminen, pappisvallan vähentäminen, lasten ja nuorten toiminta, yhdenvertaisuusasiat ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen.
Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa. Varsinainen vaalipäivä on 15. marraskuuta, ennakkoäänestys järjestetään 3.–7.11. Ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä ja päättyy 15. syyskuuta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Eduskuntapuolueet ovat vaihtelevasti mukana syksyn seurakuntavaaleissa – neljällä puolueella on oma seurakuntavaaliohjelmansa
AjankohtaistaKokoomuksella ja SDP:llä on pääkaupunkiseudulla myös puolueväriä tunnustavia ehdokaslistoja.
