Suvilahdessa otetaan virtaa auringosta
Aurinkovoimala ja sähkönsiirtoverkkoa. Paneelien asennustyö kesti kaksi kuukautta.

Aurinkovoimala ja sähkönsiirtoverkkoa. Paneelien asennustyö kesti kaksi kuukautta.

Suvilahdessa otetaan virtaa auringosta

Hanasaaren kivihiilikasojen luona Suvilahden aurinkovoimalassa pöhisee nyt myös 1188 nimikoitua aurinkopaneelia.

Aurinko paistaa täydeltä terältä, ja Suvilahden aurinkovoimalan paneelit kehräävät sähköä verkkoon – äänettöminä ja liikkumattomina.

Aurinkopaneeleja on toki asennettu pääkaupunkiseudulla pientaloihin ja julkisiin rakennuksiin omaa kulutusta varten. Mutta Suvilahden vanhan sähkölaitoksen katolla, Hanasaaren kivihiilellä käyvän voimalan vieressä, käynnistyi tässä kuussa sähköverkkoon kytketty voimala, jossa sähköä tuottaa 1188 aurinkopaneelia.

Vaikka voimalan teho on suhteellisen pieni, parhaimmillaan 340 kilowattia, se on Suomen suurin aurinkovoimala. Sen käynnistäminen nosti kertaheitolla Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa 10 prosenttiyksikköä.

Erityistä Suvilahden voimalassa on se, että Helen Oy:n (vuodenvaihteeseen asti Helsingin Energia) asiakkaat ovat voineet ostaa nimikkopaneelin.

– Meille oli positiivinen yllätys, että kaikki paneelit myytiin muutamassa päivässä. Emme kunnolla ehtineet edes markkinoida niitä, kertoo projektinjohtaja Atte Kallio.

Toisen aurinkovoimalan valmistelu on jo pitkällä.

Paneelien omistajat maksavat 4,40 euroa kuussa. Heidän sähkölaskustaan vähennetään paneelin tuottaman sähkön arvo, joka taas riippuu sähkön vaihtelevasta hinnasta.

– Tuotetusta sähköstä hyvitämme keskimäärin euron kuussa, joten eihän tässä taloudellisesti ole järkeä. Järki tulee siitä, että pääsee vaikuttamaan ja tuottamaan oikeasti aurinkosähköä, Kallio näkee.

Nimikkopaneeli ei olekaan varsinaisesti keino säästää sähkölaskussa, vaan se on investointi hiilineutraaliin tuotantoon. Mukaan ovat päässeet nekin, joilla ei ole omaa kattoa.

Sosiaalinen media mahdollistaa osallistumisen: projektia on voinut seurata Facebookin Aurinkovoimala-sivulla, ja omistajat näkevät nettikamerasta, miten aurinko paistaa voimalaan ja miten se vaikuttaa tuotantoon. Oman paneelinsa tuotantoa voi verrata omaan kulutukseensa puhelimen sovelluksen avulla.

Kolme energianlähdettä. Aurinkopaneelien takana näkyy Hanasaaren kivihiiltä ja pian myös jonkin verran puupellettiä polttava voimala.

Kun kuluttaja valitsee aurinko-, vesi- tai tuulisähköä, hänen valintansa suuntaa energiantuotantoa pitkällä aikavälillä. Nyt aloitettu aurinkosähkön tuotanto vähentää hitusen energiantuotannon päästöjä. Se on pieni askel kohti Helsingin hiilineutraalia tulevaisuutta, joka on kirjattu myös Helenin viralliseen tavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä.

– Aurinkosähkö on pisara koko sähköntuotannossa, mutta se vähentää osaltaan jollain muulla tavalla tuotetun energian osuutta, Kallio tiivistää.

Helenillä on laskettu, että yksi nimikkopaneeli tuottaa yli 11 prosenttia kerrostalokaksion kuluttamasta sähköstä. Jos kaksion asukkaat säästävät energiaa ja heillä on käytössään viisi paneelia, asukkaat voivat vuositasolla tuottaa kaiken kotona kuluttamansa sähkön itse suoraan auringosta.

Atte Kallio pitää Suvilahden aurinkovoimalaa suhteellisen helppona projektina. Sopiva rakennus oli valmiina, kun kytkinlaitos siirtyi viereiseen rakennukseen. Kiinteät paneelit saatiin asennetuksi 3000 neliömetrin laajuiselle katolle helmikuussa. Paneelit muuttavat auringonvalon sähköksi, joka johdetaan kaapeleita pitkin rakennuksen parvelle inverttereihin eli vaihtosuuntaajiin. Ne muuntavat sähkön verkkosähköksi.

– Kun paneeleissa ei ole kääntyviä osia, niiden huolto on helppoa. Edes lumitöitä ei tarvitse tehdä. Nyt jännitämme, alkavatko linnut tehdä pesiä paneeleiden juureen, Kallio sanoo.

Loka–helmikuussa aurinkovoimala tuottaa vain kymmenesosan koko vuoden sähköstään. Yli puolet tuotannosta syntyy touko–heinäkuussa, eniten kesäisinä iltapäivinä. Koko vuoden aikana sähköä arvioidaan tuotettavan noin 275 megawattituntia, ja tämä energiamäärä vastaa noin 137 kerrostalokaksion sähkönkulutusta.

Puolet voimalan tuotosta otetaan hajasäteilystä. Pilviselläkin ilmalla sähköä syntyy. Nyt on toisen aurinkovoimalan valmistelu jo pitkällä.

– Helen on sitoutunut rakentamaan uutta aurinkovoimaa kysynnän mukaan. Seuraavasta samankokoisesta voimalasta tarjouspyynnöt on jo lähetetty, ja uusi paikka on kiikarissa. Sen katon kantavuutta tutkitaan parhaillaan, kertoo Kallio, mutta ei suostu paljastamaan paikkaa tässä vaiheessa.

Suvilahden aurinkovoimalan rakennuskustannukset olivat noin 600 000 euroa. Helen käytti investointiin Ympäristöpenni-varoja. Valitsemalla Ympäristöpennisähkön asiakkaat ovat tilanneet tuuli- tai vesisähköä ja maksaneet siitä vajaat kaksi euroa kuussa ekstraa.

Vaikka aurinkosähkö on isossa mittakaavassa Helenille uutta, yhtiö on jo tuottanut. aurinkolämpöä. Sakarinmäen koululla Östersundomissa on aurinkolämpökeräimiä, ja kaukojäähdytysjärjestelmässä otetaan talteen auringon lämmön tuottamaa energiaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: