Taina Latvala halusi kirjoittaa itselleen tärkeästä, pelkoa ja epävarmuutta aiheuttavasta asiasta.
Taina Latvala kirjoitti omakohtaisen romaanin: ”Äidiksi tuleminen ei ole aina itsestään selvää”
Torinon enkeli kertoo lapsen hankkimista pohtivasta naisesta, joka turvautuu ongelmissaan Raamattuun
Taina Latvala matkusti vuoden 2018 lopulla Torinoon viettämään uutta vuotta. Jo ennen matkaa hän keksi, että voisi sijoittaa tulevan romaaninsa tapahtumat tuohon mystisen oloiseen, vahvasti katoliseen italialaiskaupunkiin.
Tuolloin 36-vuotiasta Latvalaa oli jo jonkin aikaa askarruttanut se, haluaako hän äidiksi.
– Ihailemani kirjailija Monica Fagerholm on sanonut eräässä haastattelussa, että mene sitä kohti, mikä polttaa. Päätin alkaa kirjoittaa kirjaa tuosta minulle omakohtaisesta, pelkoa ja epävarmuutta aiheuttavasta asiasta, Latvala kertoo.
– Mediassa on käsitelty lapsettomuuden surua tai vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta ei mielestäni juurikaan niitä ihmisiä, joille perheen perustaminen aiheuttaa ristiriitaisen olon. Äidiksi tuleminen ei ole kaikille itsestään selvää. Se on iso kysymys, sillä siihen liittyy vahvasti se, millaisen elämän haluaa elää.
Torinon enkeli -romaanissa (Otava) on voimakas kuvitteellinen ja symbolinen taso, joten kyse ei Taina Latvalan mukaan ole hänen omaan elämäänsä perustuvasta autofiktiosta. Kirja kuitenkin leikittelee autofiktion piirteillä.
Romaanissa kirjailijan ikäinen nainen on hiljattain eronnut, ja hän matkustaa jouluksi taiteilijaresidenssiin Torinoon. Asunnon kirjahyllystä hän löytää tietokirjan, joka käsittelee Torinoon liittyviä myyttisiä tarinoita.
Tuon tuntemattoman lapsen kautta hän yllättäen tutustuu vanhemmuuteen.
Kirjan johdattamana nainen kohtaa jouluaattona kadulla pikkutytön, joka takertuu häneen itsepäisesti. Tämä tuo naisen mieleen toisen kaksikon, Marian ja Jeesus-lapsen.
– Nainen tuntee olevansa irrallaan kaikesta ja pohtii itseään ja elämäänsä. Tuon tuntemattoman lapsen kautta hän yllättäen tutustuu vanhemmuuteen ja kohtaa myös oman sisäisen lapsensa, Latvala kertoo.
Ongelmia kohdatessaan romaanin päähenkilöllä on tapana turvautua Uuteen testamenttiin. Hän etsii elämäänsä oikeaa suuntaa valitsemalla satunnaisesti jonkin kohdan. Myös kirjan lukujen otsikot on poimittu Raamatusta.
– Sain aikoinani lahjaksi Taskuoraakkeli-nimisen kirjan, jolta voi kysyä tällä tavalla neuvoa oman elämänsä asioissa. Isoisoäitini eli isu puolestaan etsi virsikirjasta viisaita lauseita itselleen ja läheisilleen, Latvala kertoo.
Hengellisyys on ollut pohjalaistaustaiselle Latvalalle aina tärkeää. Lapsena hän oppi iltarukouksen ja kävi pyhäkoulua. Raamattua hän tutki ensimmäisen kerran tarkemmin rippikouluikäisenä. Yliopiston kirjallisuudenopinnoissa hän osallistui kurssille, jolla selvisi, miten iso vaikutus Raamatulla on ollut kaunokirjallisuuteen.
Torinon enkeli -romaanin kirjoittamisen myötä Latvalan oma elämä selkiytyi.
– Kirja liikautti minussa jotain. Nyt tilanne on se, että odotan ensimmäistä lastani, hän kertoo hymyillen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Värikkäitä keskusteluja Lutherin kanssa ja sisäistä painia Jumalan ja Saatanan välillä − Jari Tervon Mikael Agricolasta kertovassa romaanissa suurmiehestä tulee ihminen
Hyvä elämäPaitsi Agricolasta romaani Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa kertoo suomalaisuuden juurista, luterilaisesta uskosta ja suomen kielen perustamisesta.
