null Taivaan tähden: Hyvää erilaista

Taivaan tähden: Hyvää erilaista

Kristittyjä on monelaisia. Joku kaipaa tarkkoja rajoja, toinen etsii uutta, kolmas taistelee.

Luin ihmisestä, joka oli ensin rajannut tarkkaan, millaiset kristityt ovat niitä oikeita. Hänellä oli itselläänkin ollut vaikeuksia sovittautua määrittelemäänsä rooliin. Sitten hän elämän vaikeassa käänteessä huomasi saavansa parhaimman avun juuri niiltä, joita ei ollut aiemmin pitänyt oikeina kristittyinä lainkaan.

Erilaisuus on arvostettava lahja, oppi hän. Kristuksen ruumis ei voi koostua pelkistä polvilumpioista.

Ainoaksi oikeaksi määritteleminen kertoo usein pelosta. Tunteakseen olevansa sisäpuolella ja turvassa on tärkeää piirtää raja. Se on kovin inhimillistä eikä siitä tarvitsisi edes puhua, ellei se olisi vuosisatojen saatossa sysännyt niin monta erilaista etsijää kristillisen yhteisön ulkopuolelle.

Turvallisuushakuisten ja selkeitä suuntaviittoja kaipaavien lisäksi kristityissä on myös uutta haistelevia löytöretkeilijöitä, rohkeita esitaistelijoita, äänekkäitä vastarannan kiiskiä ja hiljaisia luottamuksen ihmisiä. Toistensa erilaisuutta arvostavien jarruttajien ja kaasunpolkijoiden yhteisvaikutuksesta syntyy kaikille avoin lämmittelypaikka, nuotiotuli, jonka äärestä lähdetään taas uusin voimin rakentamaan rauhaa ja herättämään toivoa.

Ei ole muottia, johon minun pitäisi survoa erilaisuuteni ollakseni kristitty. Olen kristitty omalla ruumiillani ja äänelläni, omin, muuttuvin ajatuksin, omien kokemusteni, haavojeni ja yhteyden tarpeeni voimalla.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi