Taivaan tähden: Niin ihanasti ikävä
Ei voi tuntea tapaamisen iloa, jos ei ole ollut erossa.
Voit myös kuunnella tekstin:
Pikkupääsiäisenä luetaan kirkoissa tänä vuonna Jobin kirjaa. Ihan jo sen takia tekisi mieli messuun. ”Ihminen elää vain vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta”, kirjoittaa Job kuin näkisi vuosituhansien yli työpöytäni ääreen.
Mutta parhaimmillaan Job on kuvatessaan etäisyyden ja läheisyyden vuoropuhelua. Elämän murheeseen uupuneena Job opastaa Jumalaa kääntämään hetkeksi katseensa toisaalle. ”Kunpa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit sinne, panisit määräajan ja muistaisit sitten minut!”
Pimeneviin päiviin hautautuneena mikään ei tuntuisi ihanammalta kuin se, että valoisin valo ikävöi minua.
”Silloin sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin”, kirjoittaa Job. ”Sinä kaipaisit jälleen sitä, minkä oma kätesi on luonut.”
Ei voi tuntea tapaamisen iloa, jos ei ole ollut erossa. Hetkistä parhaita ovat ne, kun pitkästä aikaa osutaan yhteen. Ja miten syvästi oivallan kiintymyksen koko kirjon, kun on aika erota.
Kun siis kaadat juurelleni loputtomat hämärät, pidä minut mielessäsi ja ikävöi minua ihanasti niin kuin rakastettua. Niin että en enää ole varma, onko ihanampaa olla erossa vai yhdessä, koska kaikkein suloisinta on kääriytyä taas yhteen ja vakuuttaa, että näin olemme aina, aina.
Sunnuntain 6.10. teema on Jeesus antaa elämän.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taivaan tähden: Hyvän portaat
Hengellisyys
Taivaan tähden: Valita ja kiitä
Hengellisyys
