Taivaan tähden: Yhteiskunnanpuhdistus
Karunan kirkon vaivaisukko Seurasaaressa.

Karunan kirkon vaivaisukko Seurasaaressa.

Taivaan tähden: Yhteiskunnanpuhdistus

Uskonpuhdistus ei koskenut vain uskontoa. Saamme kiittää Martti Lutheria ja muita reformaattoreita myös hyvinvointiyhteiskunnasta.

Voit myös kuunnella tämän tekstin:

-:- / -:-

Uskonpuhdistusta ei kannata miettiä vain uskonnon kautta. Se merkitsi nimittäin myös ”yhteiskunnanpuhdistusta”. Suomea – sellaisena kuin se nyt on – ei olisi ilman uskonpuhdistusta.

Martti Luther ja muut reformaattorit ajattelivat, että tietyt asiat kuuluvat ihmisille yhteisön jäseninä: riittävä elanto, koulutus, sairaanhoito. He kylvivät hyvinvointiyhteiskunnan siemenet.

Reformaatio merkitsi kirkon ja kansan lähestymistä. Kansankieli otettiin tosissaan käyttöön. Ei vain niin, että ihmiset kuulivat kirkossa saarnat suomeksi. Heidät myös pakotettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Tässä olivat siemenet sivistykselle.

Katekismuksesta ihmiset lukivat, miten pitää elää: kristitty rakastaa Jumalaa, kunnioittaa esivaltaa ja auttaa sekä tukee lähimmäisiään kaikin mahdollisin tavoin. Tämä sai sosiaalisen pääoman orastamaan.

Uskonpuhdistus kumosi pappien selibaatin, minkä seurauksena syntyi pappiloiden ketju kautta koko maan. Pappilat organisoivat seurakunnissa lukemisen ja kirjoittamisen opetuksen. Seurakuntien yhteyteen syntyivät ensimmäiset koulut. Kirkko pani alulle ensimmäiset kansankirjastot. Kirkkoherrat vastasivat väestökirjanpidosta.

Uskonpuhdistuksen yhteiskunnalliseen uudistusohjelmaan kuului periaate, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi joutua hankkimaan elantoaan kerjäämällä. Niinpä seurakunnat vastasivat köyhäinhoidosta. Näin oli Helsingissä vielä 1850-luvulla ennen kuntalaitoksen kehittymistä.

Miksei Suomessa liputeta sunnuntaina, uskonpuhdistuksen muistopäivänä?

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi