Taksifirma kampanjoi syrjintää vastaan
Taksinkuljettajia haastetaan mukaan torjumaan syrjintää.

Taksifirma kampanjoi syrjintää vastaan

Lähes puolella Helsingin Taksipalvelun kuljettajista on maahanmuuttajatausta. Tavoitteena on, että kenenkään, ei kuljettajan eikä asiakkaan, tarvitsisi kuulla rasistisia kommenteja.

Helsingin Taksipalvelu Oy julisti keskiviikkona autonsa ja toimitilansa syrjinnästä vapaiksi alueiksi. Samalla se haastoi kaikki pääkaupunkiseudun taksialan toimijat mukaan kampanjaan.

Helsingin Taksipalvelu Oy:n (HTP) toimitusjohtajan Tuomo Halmisen mukaan idea Syrjinnästä vapaa alue -kampanjaan mukaan lähtemisestä syntyi kuljettajilta tulleiden havaintojen pohjalta.

– Helsingin asema-aukion pahoinpitelyssä kuollut nuori mies oli erään taksiautoilijan poika. Tämä vaikutti vahvasti italialaiseen kuljettajaamme Davide Pavoneen. Hän otti yhteyttä taksialan perinteisiin toimijoihin, Taksiliittoon ja isoihin taksikeskuksiin ja ehdotti jonkinlaista kannanottoa tällaisen toiminnan tuomitsemiseksi.

Halmisen mukaan Pavonen tavoittelemat vanhat toimijat ajattelivat taksin olevan väritön asiakaspalvelija, joka ei tee poliittisia kannanottoja, joten sillä erää yhteistyö jäi syntymättä.

– Mielestäni väkivallan ja suvaitsemattomuuden vastustaminen eivät kuitenkaan ole poliittisia asioita, Halminen sanoo.

Kampanjan avulla Halminen toivoo HTP:n myös voivan oikaista kliseistä mielikuvaa takseista.

– Putous-ohjelmasta tuttu sketsihahmo, maahanmuuttajia kritisoiva Aimo Sonni ei kuvasta tämän päivän taksinkuljettajaa, Halminen toteaa.

– Toivomme, että asiakkaat voisivat kokea olevansa autossa kuljettajan puolesta turvassa ja hyvin palveltavina. Toisaalta tahtoisimme kampanjan myötä nostaa esiin kuljettajien arvoa ja oikeutta hyvään työhön.

Noin puolella HTP:n kuljettajista maahanmuuttajatausta

HTP on viidenkymmenen taksinsa myötä Suomen toiseksi suurin taksiyritys. Sen noin 180 kuljettajasta liki puolella on maahanmuuttajatausta. Heistä osa on toisen polven maahanmuuttajia.

– Muutos on ollut nopea, sillä vuosituhannen vaihteessa kuljettajista vain noin prosentti oli maahanmuuttajataustaisia. Voi hyvin todeta, että taksiautoilusta on tullut maahanmuuttaja-ammatti pääkaupunkiseudulla, Tuomo Halminen sanoo.

Rasistiset kohtaamiset eivät ole Halmisellekaan vieraita. Hän tietää tapauksia, joissa kuljettaja on kohdellut asiakasta huonosti tai puhunut hänelle rasistisesti.

– Valitettavasti meilläkin on ollut kliseisiä aimosonneja ja olemme parhaamme mukaan yrittäneet tarjota asennemuutosta. Olemme yhteisesti todenneet, että asiakkaalle on turvattava hyvä ja turvallinen matka. Asiakkaillemme olemme luvanneet, ettei rasistista puhetta tarvitse kuunnella. Jos joku sellaista joutuu kokemaan, pyydämme häneltä tarvittavat tiedot ja puutumme tilanteeseen asiaankuuluvasti ja vahvasti.

Halminen tietää kokemuksesta, että eri kulttuureista tulevilla työntekijöillä voi olla erilaisia tapoja kohdata ihmisiä.

– Työnantajana meidän tehtävämme on opettaa ja kertoa työntekijöillemme, miten taksityötä täällä Suomessa tehdään. Opetamme työntekijöillemme kansalaistaitoja ja suomalaisia taksitapoja. Jotta palvelu pidetään laadukkaana, näin on meneteltävä niin kauan kuin maahanmuuttajia Suomeen tulee, eli mielestäni tästä ikuisuuteen. Se on toki haaste, mutta kun ihmiset kohdataan yksilöinä, sata prosenttia heistä on valmis opin vastaanottamaan ja toimimaan sen mukaan.

Taksinkuljettajan työ on niitä viimeisiä, joissa kohdataan vieraita ihmisiä aivan yksin. Kuljettajan henkisen ja fyysisen turvan takaaminen on haastavaa.

Myös taksinkuljettajat saavat kuulla rasistisia kommentteja. Yksittäiseen tilanteeseen on Halmisen mukaan vaikea puuttua.

– Taksinkuljettajan työ on niitä viimeisiä, joissa kohdataan vieraita ihmisiä aivan yksin. Kuljettajan henkisen ja fyysisen turvan takaaminen on haastavaa. Monissa muissa töissä on turvallisuuden varmistamiseksi kaksi ihmistä paikalla, mutta taksiin semmoinen tapa tuntuu istuvan vähän huonosti. Toki autossa on hätänappi, jolla pystyy nauhoittamaan autossa käytävää keskustelua.

Puuttumiskynnys on Tuomo Halmisen mukaan toistaiseksi ollut korkea, eli asiakkaalta on suvaittu kärkkäitäkin kommentteja ennen kuin asiaan on puututtu.

– Ehkä tämmöisen kampanjan myötä tilannetta pystyttäisiin parantamaan myös asennetasolla, Halminen pohtii.

Kukaan ei ole toisten yläpuolella

HTP:ssa uudet kuljettajat perehdytetään työssä tärkeään asiakkaan kohtaamiseen moniportaiselle mallilla. Halmisen mielestä olisi parasta, jos uusi kuljettaja voisi lähteä kokeneen kuljettajan kanssa harjoittelemaan työtä, mutta mahdollisuus tähän puuttuu vielä. Varsinaiset asiakaspalvelutilanteet uusi kuljettaja joutuu siis kohtaamaan yksin.

– Kun on paljon huomioitavia asioita ja lähtee asiakaspalvelutyöhön, niin varmasti jännittää, mutta näitä tilanteita käydään keskustellen kuljettajien kanssa läpi. Taksiyrityksenä näemme, että toimistolla emme tienaa yhtään euroa. Meidän palkkamme maksavat asiakkaat ja kuljettajat, joten teemme töitä sen eteen, että kuljettajien on mahdollisimman hyvä tehdä työnsä.

Halmisen omat kokemukset maahanmuuttajataustaisista ihmisistä ovat kertyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana, sillä hänen lapsuutensa Helsingissä maahanmuuttajia ei vielä paljon ollut.

– Olen ollut työelämässä heidän kanssaan yhteydessä, tavannut ja tutustunut satoihin ihmisiin ja kaikkiin yksilöinä. Ei semmoisen jälkeen enää voi todeta, että meissä olisi ihmisinä eroja minkään ulkoisen ominaisuuden johdosta. Olen tavannut liian monta liian hyvää ihmistä, jotta voisin nostaa ketään toisen yläpuolelle syntyperänsä vuoksi.

Halminen on ollut yhteydessä toisiin taksifirmoihin keskiviikkona aloitetun kampanjan tiimoilta.

– Mielenkiinnolla odotan, miten tähän suhtaudutaan. Vien tätä asiaa aktiivisesti eteenpäin, että saataisiin ala laajemminkin sitoutumaan tähän.

Lue lisää kampanjasta täältä.

Kampanjassa mukana useita tahoja

Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen.

Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee:

– syrjinnän vastustamista

– syrjintään puuttumista

– ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista

Kampanjaa toteuttavat yhteistyössä oikeusministeriön kanssa:

– Ihmisoikeusliitto ry.

– Nuorisoyhteistyö Allianssi

– Seta ry.

– Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto ry.

– Fimu ry.

– Vammaisfoorumi ry.

Jaa tämä artikkeli: