null Tarjolla ei ole isoa palkkaa eikä kevyttä työtä, mutta Diakin suosio kasvaa: ”Moni hakee tietoisesti opiskelemaan juuri Diakiin”, sanoo uusi rehtori Elina Juntunen

Diakonia-ammattikorkeakoulun päärakennus sijaitsee Helsingin Kyläsaaressa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun päärakennus sijaitsee Helsingin Kyläsaaressa.

Tarjolla ei ole isoa palkkaa eikä kevyttä työtä, mutta Diakin suosio kasvaa: ”Moni hakee tietoisesti opiskelemaan juuri Diakiin”, sanoo uusi rehtori Elina Juntunen

Kristillisten tahojen omistamassa Diakonia-ammattikorkeakoulussa opiskelijoita kannustetaan etsimään elämän tarkoitusta.

Kun ammattikorkeakoulujen yhteishaku päättyi tammikuussa, Diakonia-ammattikorkeakoulu eli Diak julkaisi tiedotteen. Diakin englanninkielisiin opinto-ohjelmiin haki 1 267 henkilöä, mikä oli aloituspaikkoihin suhteutettuna enemmän kuin mihinkään muuhun ammattikorkeakouluun Suomessa. Oppilaitoksen hakijamäärät ovat nousussa.

Diak eroaa muista Suomen ammattikorkeakouluista tavalla, joka näkyy jo nimessä. Kristillisessä puheenparressa diakonia tarkoittaa heikossa tilanteessa olevien ihmisten auttamista. Diak kouluttaa kirkolle diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä sekä varhaiskasvatuksen ohjaajia, mutta myös sairaanhoitajia, sosionomeja ja tulkkeja.

Tammikuussa työnsä aloittanut Diakin uusi rehtori Elina Juntunen kertoo olevansa ylpeä isosta hakijamäärästä.

– Moni hakee tietoisesti opiskelemaan juuri Diakiin. Me erotumme muista korkeakouluista siinä, että arvopohjamme on näkyvästi esillä. Hakijat tietävät sen.

Elina Juntunen aloitti Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorina tammikuussa. Aiemmin hän työskenteli Diakissa palvelujohtajana.

Elina Juntunen aloitti Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorina tammikuussa. Aiemmin hän työskenteli Diakissa palvelujohtajana.

Valmistuneet kaipaavat lisää palkkaa, opiskelija lisää arvostusta

Diakonia-ammattikorkeakoulu on yksityinen oppilaitos, jonka omistaa kahdeksan enemmän tai vähemmän kristillistä tahoa. Luterilaisen kirkon keskusrahasto on yksi pienemmistä omistajista, ja kaikilla muillakin omistajilla on vahvat linkit kirkkoon.

Oppilaitoksen arjessa uskonnollisuus näkyy suoraan lähinnä kirkollisten alojen opinnoissa. Rehtori Elina Juntusen mukaan kaikilla Diakin opintolinjoilla kuitenkin opetetaan, että ihminen on kokonaisuus, johon kuuluu myös spirituaalinen ulottuvuus.

– Spiritualiteetti on elämän merkityksen ja tarkoituksen etsimistä, ja se on yksi meidän punainen lankamme. Kullakin ihmisellä on siihen omat lähteensä. Jollekulle ne ovat henkisiä, toisille hengellisiä, joillekuille syvästi uskonnollisia. Joillakuilla siellä on Jumala, toisilla ei.

Ennen kuin Juntunen valittiin rehtoriksi, hän työskenteli Diakissa palvelujohtajana. Hän on koulutukseltaan teologian tohtori ja valtiotieteiden maisteri yhteiskuntapolitiikasta.

– Haluamme muuttaa yhteiskuntaamme niin, että siellä vaikuttavat muutkin kuin kovat taloudelliset arvot, Juntunen sanoo.

Kyllä minä kaipaisin lisää arvostusta.
– Elisa Laitila

Taloudesta puheen ollen: harva Diakin opiskelija lienee valinnut alaansa tehdäkseen isoa tiliä, mutta alojen palkat ovat julkisuudessa usein esillä. Etenkin sairaanhoitajia edustavat järjestöt ovat pitäneet kovaa ääntä siitä, että työstä maksetaan liian matalaa palkkaa siihen nähden, kuinka raskasta se on. Koronavuonna kannanotot ovat kiristyneet entisestään.

Sairaanhoitajaliiton mukaan sairaanhoitajien keskimääräinen peruspalkka on 2 445 euroa kuukaudessa, mutta erilaiset lisät nostavat sen 3 035 euroon. Sosionomien keskimääräinen kuukausipalkka on ammattiliitto Talentian mukaan 2 478 euroa kuntasektorilla ja 2 387 euroa yksityisellä.

Rehtori Juntunen, kertooko palkkaus siitä, että koulutusalojanne ei arvosteta riittävästi?

– Kyllä näitä aloja arvostetaan yhteiskunnassa, ja minä toivon, että työn merkitys näkyisi myös palkkauksessa.

Diakin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Elisa Laitila opiskelee toista vuotta sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Hänen mukaansa on tosiasia, että aloilla ”ei ole mikään paras palkka”.

– Hakeuduin tänne silti, koska haluan, että työni on mielekästä, Laitila sanoo.

Hän huomauttaa, että moni Diakin opiskelija on työskennellyt aiemmin parempipalkkaisissa tehtävissä ja vaihtanut alaa, koska on kaivannut merkityksellisempää työtä.

– Kaipaisin kuitenkin lisää arvostusta. Teemme tärkeää työtä.

Elisa Laitila haki opiskelemaan Diakiin, koska halusi tehdä merkityksellistä työtä.

Elisa Laitila haki opiskelemaan Diakiin, koska halusi tehdä merkityksellistä työtä.

Usko näkyy siinä, että köyhää autetaan, sanoo koulutuspäällikkö 

”Kristillisyys näkyy meillä siten, että kohtaamme avoimesti ja rehellisesti kaikki ihmiset ja tilanteet. Jokainen ihminen on meille lähimmäinen.” Näin kerrotaan Diakin nettisivuilla.

Diakin kirkon alan koulutuspäällikön Jussi Murtovuoren mukaan diakilaisuuteen kuuluu se, että usko vaikuttaa rakkautena.

– Köyhää pitää auttaa ja niiden ääntä pitää vahvistaa, joiden ääni ei kuulu, hän sanoo.

– Kun Jeesus kohtasi ihmisiä, heissä tapahtui muutos. Meidän tehtävämme on rohkaista heikoilla olevaa ihmistä sanomaan, että minua et enää kivitä!

Murtovuori korostaa, että iso osa Diakin opiskelijoista on muita kuin kristittyjä. Tavoite on, että valmistuttuaan kaikki ymmärtäisivät vähän paremmin toistensa maailmankatsomuksia.

– Puhumme uskonnoista yhdessä. Keskusteluun voi osallistua, vaikka ei olisi omaa selkeää vakaumusta.

Jussi Murtovuoren mukaan diakilaisuuteen kuuluu se, että usko vaikuttaa rakkautena.

Jussi Murtovuoren mukaan diakilaisuuteen kuuluu se, että usko vaikuttaa rakkautena.

Diak kouluttaa noin kolmanneksen luterilaisen kirkon hengellisistä työntekijöistä, muun muassa kaikki kirkon suomenkieliset diakoniatyöntekijät.

Kurkataanpa taas palkkapussiin. Siinä, missä pappien palkka alkaa useimmiten kolmosella, diakoniatyöntekijöiden mediaanipalkka on tällä hetkellä 2 721 euroa. Esimerkiksi Espoossa tilanne on vielä huonompi, ja diakoniatyöntekijöiden lähtöpalkka on 2 380 euroa.

Matalaa palkkaa ei voi perustella sillä, että työ olisi kevyttä.

– Diakoniatyöntekijät ovat kärkisijoilla, kun katsotaan mielenterveyssyistä eläköityneiden tehtävänimikkeitä, Murtovuori sanoo.

– Se kertoo siitä, minkälaisten asioiden äärellä he tekevät työtään. He tekevät työtä paikoissa, joihin muut eivät mene.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi