Se tiedetään, että koira on ihmisen paras ystävä. Geenitutkimus osoittaa, että nelijalkaisista kavereista voi olla ihmisille aivan arvaamatonta apua esimerkiksi sairauksien, kuten epilepsian ja sokeritaudin geenitaustan selvittämisessä.

Helsingin yliopiston professori, geenitutkija Hannes Lohi etsii koirien dna:sta sellaisia tautigeenejä, jotka aiheuttavat sairauksia myös ihmisille.

— Geenitutkijalle koirien dna on aarreaitta. Koiria tutkimalla tautigeenejä voidaan tunnistaa paljon pienemmästä näytemäärästä kuin ihmisten perimää tutkimalla. Se on nopeampaa ja edullisempaa, Lohi selvittää.

Pitkälle viedyn jalostuksen seurauksena koirilla on paljon rodulle tyypillisiä ominaisuuksia ja sairauksia. Siitä on hyötyä geenitutkimukselle. Viallisten geenien löytyminen hyödyttää niin koiria kuin ihmisiä.

— Koirilta on äskettäin löydetty uusi epilepsiageeni. Sen seurauksena ihmisestäkin löydetään todennäköisesti vastaava geeni, joka aiheuttaa varhaisessa iässä puhkeavaa epilepsiaa.

Geenitutkimuksen ansiosta esimerkiksi ajokoirilla on käytössä geenitesti, jonka avulla voidaan välttää pentuiässä esiintyvä, koiran lopettamiseen johtava motoriikkahäiriö.

Lohen tutkimusryhmä selvittää parhaillaan muun muassa koirien ahdistuneisuushäiriöiden geenitaustaa.

— Näyttää alustavasti siltä, että olemme onnistuneet paikantamaan geenin, joka vaikuttaa hännän jahtaamisena ilmenevään pakko-oireeseen, Lohi kertoo.

Tutkimustuloksia soveltamalla voidaan kenties tulevaisuudessa löytää apua myös pakko-oireista kärsiville ihmisille.

Ihmisen paras ystävä geenitutkimuksessa -luento to 7.4. ja to 28.4. klo 18 Heurekassa. Vapaa pääsy.