null Toisenlaiset jumalanpalvelukset aloittavat Vantaalla

– Meille kävijämääriä tärkeämpi on ihminen ja hänen tarinansa, sanoo pastori Marko Martiskainen, joka vetää vapaaehtoistyönä Suhen jumalanpalveluksia ravintola Tulisuudelmassa. Kuva: Jani Laukkanen

– Meille kävijämääriä tärkeämpi on ihminen ja hänen tarinansa, sanoo pastori Marko Martiskainen, joka vetää vapaaehtoistyönä Suhen jumalanpalveluksia ravintola Tulisuudelmassa. Kuva: Jani Laukkanen

Ajankohtaista

Toisenlaiset jumalanpalvelukset aloittavat Vantaalla

Lähetyshiippakunta ja Suhe tuovat Vantaalle omat jumalanpalveluksensa. Hengellinen koti voi pian löytyä vaikka yökerhosta.

Helsingin Kalliossa toimiva Suhe aloittaa 6.9. jumalanpalvelukset Tikkurilassa ravintola Tulisuudelmassa. Kalliossa Suhen kolmessa tilaisuudessa on joka sunnuntai noin 500 osanottajaa, joista suurin osa on nuoria aikuisia. Myös Tikkurilaan odotetaan satoja kävijöitä.

Suhe on itsenäinen seurakunta, joka ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan. Opillisesti se on lähellä helluntaiseurakuntia ja raamatuntulkinnaltaan konservatiivinen.

– Mutta toiminnassamme etsimme jatkuvasti uutta. Haluamme, että jumalanpalvelus on ymmärrettävä ja helposti lähestyttävä ja että siellä on hyvä olla, riippumatta siitä, kuka olet ja mistä tulet, sanoo pastori Marko Martiskainen, joka vastaa Suhen toiminnasta Vantaalla.

 

Kuka ei haluaisi, että on joku, joka tuntee hänet ja on kiinnostunut siitä, mitä hänelle kuuluu?

 

Suhen tilaisuuksissa ammattimuusikot soittavat poprockia ja käytössä ovat niin värivalot kuin videoscreeni. Martiskaisen mukaan perinteisestä poikkeavat jumalanpalvelukset ovat kuitenkin vain osasyy siihen, että Suhe vetää nuoria aikuisia.

– Monet ovat opiskelijoita ja muita kaupunkiin muuttaneita. He etsivät yhteisöä, jossa on hyvä olla. Kuka ei haluaisi, että on joku, joka tuntee hänet ja on kiinnostunut siitä, mitä hänelle kuuluu?

Martiskaisen mukaan Suhen tarkoitus ei ole kilpailla luterilaisen kirkon kanssa vaan se tavoittelee niitä, jotka eivät vielä ole mukana missään seurakunnassa.

– Mahdumme tänne molemmat, ja toivon mukaan tämä luo molemmille imua ja myönteistä näkyvyyttä.

Suhen toiminta rahoitetaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Vapaaehtoisilla on iso vastuu myös toiminnan pyörittämisestä. Kalliossa viikonlopun tilaisuuksia on tekemässä noin 40–60 vapaaehtoista.

Lähetyshiippakunta etsii kirkosta vieraantuneita

Myös luterilainen Lähetyshiippakunta suunnittelee jumalanpalvelusten aloittamista Vantaalla. Lähetyshiippakunnan taustalla vaikuttaa konservatiivinen Luther-säätiö. Järjestö on eri linjoilla kirkon kanssa muun muassa naispappeuskysymyksessä. Nykyisin sillä on oma piispa ja omia pappisvihkimyksiä. Elokuussa papiksi vihittiin Jussi Halonen, jonka tehtävänä on rakentaa uutta seurakuntaa Vantaalle.

Lähetyshiippakunnan dekaani Juhana Pohjola kertoo, että seurakunta saattaa aloittaa jo uuden kirkkovuoden alkaessa marraskuun lopussa. Tilat on tarkoitus löytää pääradan varrelta.

– Monet käyvät pääradan varrelta Helsingissä meidän jumalanpalveluksissamme ja he ovat toivoneet seurakuntaa lähemmäksi kotiaan, Pohjola sanoo.

 

Toivomme, että ihmiset voisivat tuntea seurakunnan kodiksi.

 

Nykyisten seurakuntalaisten lisäksi Lähetyshiippakunta tavoittelee myös uusia kävijöitä.

– Kirkosta vieraantuneita, maahanmuuttajia, hengellisesti kodittomia, Pohjola luettelee.

– Pääkaupunkiseudulla on myös kristittyjen parissa pettymystä paikallisseurakuntiin, koska siellä ei aina kuule selkeää lain ja evankeliumin julistusta. Silloin he lähtevät etsimään sitä muualta.

Suhen tavoin Lähetyshiippakunta toimii kolehti- ja lahjoitusvaroin ja nojaa vapaaehtoisten työpanokseen. Ja Suhen Martiskaisen tavoin myös Pohjola korostaa yhteisöllisyyttä.

– Toivomme, että ihmiset voisivat tuntea seurakunnan kodiksi.

Tikkurilan kirkkoherra ei halua kilpailla

Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast sanoo seuraavansa mielenkiinnolla sitä, kuinka uudet seurakunnat otetaan Vantaalla vastaan. Hän ei suhtaudu niihin kilpailijoina.

– Toivon sekä omilta työntekijöiltämme että tulokkailta, että voimme olla tukemassa ja mahdollistamassa kristittyjen identiteettiä tavalla, jossa ei ole keskinäistä kilpailua ja oikeassa olemista.

– Minusta on tärkeää, että jokainen löytää sellaisen hengellisen kodin, jossa hänellä on aidosti hyvä olla. Silloin ollaan terveellä pohjalla, Silvast sanoo.

Hän harmittelee sitä, että Tikkurilan seurakunnan omat puitteet eivät ole kunnossa. Jumalanpalveluksia on pidetty väliaikaistiloissa jo kesästä 2013 asti, jolloin kirkko asetettiin käyttökieltoon. Nyt odotetaan kaavamuutosta, joka mahdollistaisi kirkon ja virastotalon purkamisen ja uuden kirkkokorttelin rakentamisen.

– Suunnitelmissa ollaan jo pitkällä. Uuden kirkon myötä seurakunnan hartaus- ja jumalanpalveluselämää on tarkoitus uudistaa ja monipuolistaa. Haluamme kirkon, johon olisi luontevaa tulla.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Lähetyshiippakunnan piispaksi valittu Juhana Pohjola sanoo valtakirkon olevan luopumuksen tilassa ja taipuneen yhteiskunnan paineissa

Ajankohtaista

Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta omaksi kirkkokunnakseen erkaantuneessa Lähetyshiippakunnassa on nyt noin 2 200 jäsentä, 60 pappia ja piispa.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.