Topi Lehtipuun mielestä Juhlaviikkojen tapaisella festivaalilla on hyvä tilaisuus tutkia kulttuurin eri osa-alueita ja ylittää niiden välisiä raja-aitoja. Kuva: Sirpa Päivinen
Topi Lehtipuu: Taide kuuluu kaikille
Topi Lehtipuu haluaa tuoda Helsingin juhlaviikoille entistä enemmän monitaiteisuutta, taiteiden välisten raja-aitojen ylittämistä.
Juhlaviikkojen yhtä keskeistä esiintymispaikkaa, Huvila-telttaa, pystytetään Tokoinrantaan. Festivaalin uusi toiminnanjohtaja, oopperalaulaja Topi Lehtipuu, asettuu telttaan kuvattavaksi rakennusmiesten hääriessä ympärillä.
Juhlaviikot tunnetaan runsaasta ja monipuolisesta ohjelmastaan, mutta se ei ole aiheuttanut Lehtipuulle suurempia paineita. Hänestä on ollut kiinnostavaa suunnitella ohjelmaa yhteistyössä eri taidealojen neuvonantajien ja tuottajien kanssa.
– Juhlaviikoille on haluttu jälleen koota laaja ohjelmisto, joka tavoittaa monenlaista yleisöä. Johtoajatuksenahan on, että taide kuuluu kaikille. Toisaalta festivaalista on tänä vuonna tehty hieman edellisvuosia pienimuotoisempi.
Lehtipuun pyrkimyksenä on ollut rajojen ylittäminen, niin suuressa kuin pienessä.
– Olen etsinyt taiteen tekemiseen erilaisia alueita ja näkökulmia, jotta ihmiset voisivat kokea uudenlaisia taide-elämyksiä ja samalla löytää jotain uutta itsestään.
Juhlaviikoilla onkin tänä vuonna useita kansainvälisesti tuotettuja produktiota, joissa painotetaan monitaiteisuutta.
– Kaupungin kulttuurielämän toimijat ovat normaalisti omissa siiloissaan. Tällaisella festivaalilla on hyvä tutkia kulttuurin eri osa-alueita, ylittää taiteiden välisiä raja-aitoja ja niiden sisäisiä konventioita.
Helsinki on nykyään avoimempi
Topi Lehtipuulla on vankka kokemus festivaalien järjestämisestä, sillä hän on toiminut aiemmin oopperalaulajan työn ohella Joroisten Musiikkipäivien ja Turun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Lehtipuun mukaan klassisen musiikin festivaalien ohjelmiston kokoaminen on kuitenkin erilaista. Lisäksi Helsingillä on omanlainen kulttuuritarjonta ja festivaalihistoria.
– Asuin 14 vuotta Pariisissa, joten on ollut kiinnostavaa tarkastella Helsinkiä paluumuuttajan näkökulmasta. Olen huomannut, että Helsinki on muuttunut monella tavalla avoimempaan ja toimivampaan suuntaan.
Juhlaviikoille on haluttu jälleen koota laaja ohjelmisto, joka tavoittaa monenlaista yleisöä."
– Minusta tämä on länsieurooppalainen kulttuurikaupunki, jossa on tarjolla esimerkiksi upeaa klassista musiikkia, kuvataidetta, teatteria ja sirkusta. Kaupungin kulttuuritoiminta on virkeää, eikä täällä ole konservatiivisia linnakkeita, jotka estäisivät hyvien ideoiden esillepääsyn.
Lehtipuu kertoo, että Ranskassa ei voisi kuvitella vaikkapa barokkiyhtyeen tilaavan uutta musiikkiteosta, koska siellä taidelajien kategoriat ovat tiukempia. Toisaalta taas Belgiassa ja Hollannissa voidaan toimia erittäin innovatiivisesti.
Virret ovat kuin kansanmusiikkia
Kansainvälisesti tunnettu, barokkiin ja Mozartiin erikoistunut tenori on joutunut tällä erää jättämään oopperaroolit. Sen sijaan Topi Lehtipuu konsertoi edelleen silloin tällöin. Viimeksi hän esiintyi heinäkuun lopulla Wienin filharmonikoiden solistina Salzburgin musiikkifestivaaleilla, joilla he esittivät unkarilaisen Eötvösin uuden oratorion.
Lehtipuu on valmistunut Sibelius-Akatemian kuoronjohtolinjalta musiikin maisteriksi ja opiskellut klassista laulua tunnettujen laulajien opissa. Hän on kuitenkin ollut aina kotonaan monen musiikin- ja taiteenlajin parissa. Tästä kertoo se, että hän on muun muassa soittanut viulua progebändissä, johtanut useita kuoroja sekä dubannut piirroselokuvia ja tuottanut niiden musiikkia.
Lehtipuu oli myös 2000-luvun alussa mukana Yleisradion ja kirkon nykyvirsikirjan äänityshankkeessa, jossa hän lauloi lähes 50 virttä barokkiyhtyeen säestämänä.
– Virret ovat minulle kuin kansanmusiikkia. Ne olivat nimittäin ensimmäistä musiikkia, jota lapsuudessani papin poikana kuulin. Niiden rinnalle tulivat myöhemmin rock ja klassinen musiikki.
Topi Lehtipuun viisi vinkkiä Juhlaviikoille:
1. Romeo Castellucci: Go down, Moses. Kansallisteatteri pe–la 19.–20.8. klo 19.
Visuaalista teatteria edustava teos kertoo Mooseksen tarinan nykyaikaan sijoitettuna naisen näkökulmasta. Castellucci on Euroopan kuumimpia teatterinimiä, ja hänen teoksensa esitetään ensimmäistä kertaa Suomessa.
2. Kuriton kesäyö. Musiikkitalo pe 19.8. klo 19.
Konsertti sisältää basisti Lauri Porran urbaanista kesäyöstä kertovan, räppiä ja klassista yhdistävän teoksen sekä Magnus Lindbergin teoksen ensiesitykset. Felix Mendelssohnin Kesäyön alkusoitossa puolestaan esiintyy katutanssijoita Suomesta ja viidestä muusta maasta.
3. WHS: Cutting Edge. Kansallisooppera to–pe 1.–2.9. klo 19.
Kotimainen visuaalisen teatterin teos kuvaa mustan huumorin keinoin pään katkaisemisen historiaa. Mukana on viitteitä kuvataiteista ja klassisista myyteistä.
4. Filosofian yö. Nykytaiteen museo Kiasma pe 2.9. klo 19–07.
Filosofien ja taiteilijoiden kohtaaminen, joka sisältää 12 tuntia puheenvuoroja ja taide-elämyksiä. Puheet ja esitykset vaihtuvat 20 minuutin välein läpi yön.
5. Ernest Ranglin & Friends. Huvila-teltta la 3.9. klo 19.
80-vuotiaan Ranglinin jäähyväiskiertueella kuullaan maailmanmusiikin superbändiä, jossa on mukana esimerkiksi afrobeat-ikoni Tony Allen.
Lisätiedot: www.helsinginjuhlaviikot.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin juhlaviikot: Sari Palmgrenin kävelyteos tarjoaa elämyksiä Kaarelassa
Hyvä elämäParituntisella kävelyretkellä kuljetaan Kannelmäessä ja Malminkartanossa ja sukelletaan kuulokkeet päässä tanssi- ja musiikkiesityksiin.