Traumapsykoterapeutti terrori-iskujen käsittelemisestä: "Myös vihan tunteet on kohdattava"
Traumapsykoterapeutti Aku Kaura pitää tärkeänä, ettei uhrien kokemusta sivuuteta.

Traumapsykoterapeutti Aku Kaura pitää tärkeänä, ettei uhrien kokemusta sivuuteta.

Traumapsykoterapeutti terrori-iskujen käsittelemisestä: "Myös vihan tunteet on kohdattava"

Suosittu iskulause "ei pelolle valtaa" voi kieliä ilmapiiristä, jossa on kiellettyjä tunteita, sanoo traumapsykoterapeutti Aku Kaura.

Sosiaalisessa mediassa on terrori-iskujen yhteydessä toistettu: "Ei pelolle valtaa." Iskujen yhteydessä moni myös vaihtaa profiilikuvaansa osoittaakseen uhreille myötätuntoa. Somevirran meemeissä rukoillaan ja surraan yhdessä.

Periaatteellisena asenteena pelon torjuminen on välttämätön, jotta säilytämme mielekkyyden kokemuksen ja pysymme toimintakykyisinä. Traumapsykoterapeutti ja Espoon seurakuntien perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura pitää tärkeänä, että perusturvallisuudentunteen järkkyessä kyetään jatkamaan elämää eikä lamaannuta.

– Terrorismin välittömien uhrien eli henkiin jääneiden, omaisten ja tapahtumapaikan läheisyydessä elävien kannalta nopea ammatillinen kriisiapu on äärimmäisen tärkeää, Kaura sanoo.

Hänen mukaansa on tärkeää seuloa mukana olleista erityisesti henkilöt, joille persoonallisuuden, elämäntilanteen tai aikaisemman traumahistorian tähden todennäköisesti kehittyy krooninen posttraumaattisen stressihäiriön oireisto.

– Jatkuessaan hoitamaton trauma murtaa elämänuskon ja mielekkyyden kokemuksen. Se raunioittaa elämänilon ja toivon. Tämä on kai myös terroristiteon eräs olennainen tavoite.

Tunteita ei pidä padota

Aku Kaura kiinnittää huomiota terrori-iskun jälkeen käytävän keskustelun ilmapiiriin.

– Väkivaltainen isku voi lisätä raivon tunteita, ennakkoluuloja ja turvattomuutta, Aku Kaura sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin ongelmallista, mikäli yhteiskunnallisessa ilmapiirissä sallitaan vain yhdenlaisia tunteita.

Perusturvantunne edellyttää mielekkyyden kokemista. Sitä auttaa, kun asioita selitetään niin, että niistä tulee käsitettäviä.

– Traumapsykoterapeutti Aku Kaura

– Onko oikein tuntea vihan tunteita, ja saako olla heikko ja haavoittuvainen? Mitkä tunteet hyväksytään, mitkä torjutaan ja mitkä ohitetaan? Kaura kysyy.

Hänen mielestään olisi tärkeää, että yhteiskunnassa voitaisiin vapautuneesti keskustella vaikeista tunteista. Jos kielletyt tunteet täytyy käsitellä piilossa, ne eivät häviä mihinkään vaan jäävät alitajuntaan. Silloin niiden yhteiskunnallisiakaan seurauksia ei nähdä ajoissa.

– Tunteita olisi hyvä tutkia yhdessä sellaisessa ilmapiirissä, jossa ihmiset tulevat kuulluiksi sellaisina kuin ovat. Yhteiskunnallinen sirpaloituminen ja ihmisten erkaantuminen aiheuttavat pahaa jälkeä, Kaura sanoo.

Turtumiseen asti toistettu "ei pelolle valtaa" saattaa myös itsessään olla merkki pelosta. Kauran mukaan se voi merkitä toiveajattelua ja hyssyttelevää ongelmakohtien välttelyä.

– Terrorismiin voi sisältyä näkökohtia, joita ei uskalleta sanoa suoraan, koska pelätään seurauksia, joita sanomisella arvellaan olevan, Kaura sanoo.

Medialla on tärkeä rooli

Suuri osa ihmisistä ei kadota luottamusta, ja useimmat toipuvat katastrofin aiheuttamasta järkytyksestä melko nopeasti perusyhteisönsä avulla esimerkiksi työpaikoilla ja kotona.

– Mutta aina tietty osa asettuu taisteluasemiin, ja osa sulkeutuu. Osa pakenee koko tilannetta eikä halua olla kosketuksissa koko ongelman kanssa, Aku Kaura sanoo.

Hän korostaa median roolia siinä, että ihmiset voisivat jäsentää tapahtumia.

– Perusturvantunne edellyttää mielekkyyden kokemista. Sitä auttaa, kun asioita selitetään niin, että niistä tulee käsitettäviä. Tässä medialla on tärkeä rooli, Kaura sanoo.

– On tärkeää, että mediassa haettaisiin mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti ymmärrystä, joka tekisi ilmiöistä käsitettäviä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi