Imaamit ja muut uskonnolliset johtajat pitivät muistotilaisuuden Lontoon terrori-iskun uhreille.
Professori Hämeen-Anttila: Terrorismi vääristää islamia ja korostaa sunnien ja shiiojen vastakkainasettelua
Islam-tutkija Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan islamistiset äärijärjestöt oikeuttavat toimintaansa uskonnolla ja pyrkivät myös lisäämään sunnien ja shiiojen vastakkainasettelua.
Terroristijärjestö Isis iski keskiviikkona Iranin parlamenttiin ja vallankumousjohtaja, imaami ajatollah Khomeinin haudalle maan pääkaupungissa Teheranissa. Iskussa kuoli 12 ihmistä ja loukkaantui yli 40.
Isku tehtiin pari päivää sen jälkeen, kun Saudi-Arabia, Egypti, Arabiemiraatit ja Bahrain ilmoittivat katkaisevansa yhdessä diplomaattisuhteet Qatariin. Myöhemmin mukaan saartoon ovat liittyneet Jemen, Libyan itäosissa toimiva hallitus sekä Malediivit.
Edinburghin yliopiston islamin ja Lähi-idän tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan terroristijärjestö Isisin isku Iranin pääkaupunkiin on merkittävä suunnanmuutos sunnalaisessa terrorismissa. Isis ja al-Qaida ovat iskeneet shiialaisia vastaan erityisesti Irakissa ja Syyriassa käydään sisällissotaa, jossa Isis on yksi osapuoli. Nyt järjestö kuitenkin pyrkii lietsomaan islamin uskonsuuntien välistä vastakkainasettelua ja hyödyntämään alueen poliittista kriisiä.
Isisin valitsemat kohteet ovat paikkoja, joissa saadaan paljon tuhoa aikaan ja jotka ovat vahvasti symbolisia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asettui kiertueellaan selvästi Irania vastaan, mikä rohkaisee sekä saudeja toimimaan poliittisesti että kannustaa sunnalaisia äärijärjestöjä hyödyntämään tilannetta, arvioi Hämeen-Anttila.
Hämeen-Anttilan mukaan Isis ja sen kaltaiset järjestöt pyrkivät väkivallan ja vastakkainasettelun lisäämiseen ja esimerkiksi Irakissa järjestön iskuista valtaosa on kohdistunut shiioihin. Isis pitää shiioja vääräuskoisina.
- Historiallisesti on tärkeää huomata, että sunneilla ja shiioilla ei ole ollut jatkuvia konflikteja, satunnaisia toki, vaan väestöt ovat eläneet rauhassa keskenään. Alueen valtiot ovat sotineet keskenään, mutta kyse ei ole ollut sunni- ja shiiaerosta.
Turvallisuusjoukot seuraavat tilannetta Iranin parlamenttirakennuksessa, jonne tehtiin keskiviikkona terrori-isku.
Saudi-Arabia ja Iran käyvät valtataistelua
Saudi-Arabia ja Iran ovat kuitenkin kamppailleet alueella vaikutusvallasta pitkään, jo Iranin shaahin aikana ennen Khomeinin johtamaa vallankumousta ja shiialaisen islamilaisen valtion syntyä.
- Irakin ja osin Egyptinkin vaikutusvallan väheneminen alueella korostaa tätä vastakkainasettelua, koska ne ovat keskeiset tekijät alueella. Saudien ja Qatarin kiistassa, johon liittyy Iran, on kyse politiikasta, alueellisten suurvaltojen pelistä. Terroriväite on tekosyy eristää Iran.
Kovasta poliittisesta pelistä, johon liittyy myös uskonnollisia ulottuvuuksia, kertoo sekin, että Turkki on asettunut Qatarin tueksi. Recep Tayiip Erdoganin johtamaa Turkkia ja Qataria yhdistävät yhteydet Muslimiveljeskuntaan, jonka muun muassa Saudi-Arabia ja Egypti ovat julistaneet terroristijärjestöiksi.
Iran puolestaan tukee Irakin hallitusta Isisiä vastaan ja Syyrian hallitusta Isisiä ja oppositiota vastaan. Kuvioon liittyvät myös Hizbollah ja Hamas, joita Iran ja Qatar ovat tukeneet. Lisäksi maiden sisällä on tahoja, jotka valtion virallisesta linjasta poiketen saattavat tukea äärijärjestöjä. Saudi-Arabia on fundamentalistisen wahhabismin tyyssija ja rahoittaa vanhoillista islamin tulkintaa eri puolilla maailmaa.
Tärkeintä on suojella länsimaista yhteiskuntaa valumasta iskujen myötä poliisivaltioksi.
- Jaakko Hämeen-Anttila
Tärkeintä on suojella länsimaista yhteiskuntaa
Vaikka väkivallan mittaluokka Lähi-idässä on moninkertainen Eurooppaan verrattuna, myös Eurooppa ja viime aikoina erityisesti iso-Britannia, ovat saaneet osansa iskuista. Hämeen-Anttila, joka asuu Skotlannin Edinburghissa, on tilanteesta huolissaan ja surullinen, mutta korostaa, ettei iskuja korostamalla kannata palvella niiden tekijöitä, jotka haluavat lietsoa väkivaltaa ja vihaa.
- Tärkeintä on suojella länsimaista yhteiskuntaa valumasta niiden myötä poliisivaltioksi. Terroriin tulee tarttua tiukasti, mutta vastatoimia ei pidä liioitella eikä ennen kaikkea kohdistaa maltilliseen muslimiväestöön, joka on säännöllisesti sanoutunut irti teoista, kiteyttää Hämeen-Anttila.
Yli 130 imaamia ja muuta uskonnollista johtajaa kieltäytyi lukemasta hautajaisrukouksia Lontoon terrori-iskun tekijöille, kertoi sanomalehti Guardian. Yleensä perinteiset rukoukset luetaan kaikille muslimeille riippumatta siitä, mitä he ovat tehneet, joten ilmoitus oli poikkeuksellinen.
- Aiemminkin johtavat imaamit ovat sanoutuneet irti väkivallanteoista, joten siinä mielessä se ei ole poikkeuksellinen. Tämä on kuitenkin saanut poikkeuksellisen paljon huomiota.
Äärijärjestöjen ei pidä antaa määritellä enemmistöä
Hämeen-Anttilan mukaan äärijärjestöt pyrkivät legitimoimaan toimintaansa uskontoon vetoamalla.
- Terroristit vääristävät islamia korostamalla hyvin valikoiden niitä puolia, joita voidaan käyttää väkivallan perusteluna. Jihad on sodankäynnissä yleisen tulkinnan mukaan vain puolustautumista ulkopuolista hyökkääjää vastaan ja sillä on tarkat säännöt, kuten se, että se kohdistuu vain vastapuolen sotilaisiin, ei siviiliväestöön.
Islamistiterroristien uskontulkinnalle ja toimintatavoille on muslimien parissa vain rajallisesti tukea, paitsi yhdessä tapauksessa.
- Israelin vastainen terrori hyväksytään ikävä kyllä paljon laajemmin kuin muut terrori-iskut. Siinä on taustalla yli puoli vuosisataa jatkunut poliittinen konflikti ja se, että Israelin koetaan miehittävän islamilaisena pidettyä aluetta.
Ääri-islamilaiset terrorijärjestöt perustelevat toimintaansa uskonnolla Hämeen-Anttilan mukaan samaan tapaan kuin protestanttiset ja katoliset järjestöt Pohjois-Irlannissa.
- Ne ottivat uskonnon mukaan väkivallan perusteluihin, mutta siitä ei silti voida päätellä terrorin ja katolisuuden tai protestanttisuuden liittyvän yhteen, paitsi äärijärjestöjen omasta mielestä. Niiden ei pidä antaa määritellä itseään enemmistön edustajiksi.
Hämeen-Anttilan mukaan Lähi-idän tilanteen rauhoittuminen vähentäisi radikalismia ja vahvistaisi maltillista islamin tulkintaa, vaikka islamin sisällä ei ole odotettavissa samanlaista reformaatiota kuin kristinuskossa protestanttisuuden syntyessä. Oleellista on myös pitää oma, länsimainen yhteiskuntamme, mahdollisimman tasapainoisena ja ehkäistä ghettoutumista.
- Toki on myös hyvä pitää silmällä varsinkin pienempiä radikaaleja moskeijoita ja niiden toimintaa. Jos silmälläpito laajenee kaikkiin muslimeihin heidän kannoistaan riippumatta, se tuntuu syrjinnältä ja pahentaa tilannetta, sanoo Jaakko Hämeen-Anttila.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Brysselin terrori-iskussa tapettiin kaksi ruotsalaista jalkapallofania – ”Ihmisiä kehotetaan välttämään turhaa liikkumista”, merimiespappi Jaakko Heinimäki kertoo
AjankohtaistaSuomalainen merimieskirkko Brysselissä tarjoaa kuunteluapua, jos tilanne huolettaa, Benelux-maiden merimieskirkon johtaja Jaakko Heinimäki sanoo.
