Turkin uskonnollisten asioiden viraston puheenjohtaja Mehmet Görmez ojensi lahjan Konstantinopolin ekumeeniselle patriarkalle Bartolomeokselle vuonna 2012. Turkissa toimii useita kristillisiä kirkkokuntia. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n mukaan kristittyjen ja vähemmistöuskontoihin kuuluvien osuus väestöstä on 0,2 prosenttia. Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / RELIGIONAL AFFAIR OFFICE
Turkki suhtautuu kristittyihin pidättyväisesti
Vallankaappausyritys ei näytä vaikuttaneen Turkin kristittyihin, mutta konservatiivisuuden kasvu politiikassa saattaa vaikeuttaa vähemmistöuskontojen asemaa.
Heinäkuun puolivälissä osa Turkin armeijasta yritti kaapata vallan presidentti Recep Tayyip Erdoğanilta.
– Vallankaappausyrityksellä ei ole lyhyellä aikavälillä vaikutusta kristittyjen asemaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Nopeasti tukahdutetun vallankaappausyrityksen jälkeen hallitus aloitti mittavat puhdistukset, joissa ainakin 60 000 valtion työntekijää pidätettiin tai erotettiin. Heinäkuun lopussa hallitus lakkautti myös kymmeniä televisio- ja radiokanavia ja lehtiä.
– Erdoğan tuskin haluaa käyttää voimiansa tai Turkin imagoa kristittyjen ahdistelemiseen, arvelee yli kymmenen vuotta Turkissa pappina työskennellyt Risto Soramies. Hän toimii piispana Lähetyshiippakunnassa, joka ei kuulu Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon.
Imaamikoulujen oppikirjoissa protestanttinen lähetystyö nähdään vilpillisenä ihmisten harhauttamisena, jolla on myös poliittisia päämääriä."
– Väitöskirjantekijä Kari Vitikainen
Kristittyjen asema on parantunut
Soramiehen mielestä kristittyjen asema Turkissa on parempi kuin moneen vuosikymmeneen.
– 1980-luvun lopusta asti ilmapiiri on ollut vapaampi. Sitä ennen esimerkiksi poliisi saattoi keskeyttää jumalanpalveluksen ja kieltää sen pitämisen.
Turkkilaisesta imaamikoulutuksesta väitöskirjaansa laativan Kari Vitikaisen mukaan Turkissa toimii monia kristillisiä liikkeitä ja kirkkokuntia. Vitikaisen mielestä pitkään Turkissa olleiden kristillisten kirkkojen, kuten armenialaisen ortodoksikirkon, asema on jopa parantunut Oikeus ja kehitys -puolueen eli AKP:n hallituskaudella. Pakkolunastettuja rakennuksia on palautettu takaisin kirkoille, ja protestanttiset radio- ja televisiokanavat ovat saaneet toimia vapaasti.
– Kristittyjen aseman parantaminen on ollut myös Euroopan unionin tavoitteena. Ehkä tämänkin vuoksi uudistuksia on tehty erityisesti AKP:n aikakaudella, jolloin keskustelut EU-jäsenyydestä käynnistyivät.
Toni Alaranta kuvailee Turkin valtion suhdetta kristinuskoon pidättäytyväiseksi. Lainsäädäntö turvaa uskonnonvapauden, mutta kansalaiset saattavat suhtautua arjessa vähemmistöuskontoihin ahdasmielisesti.
– Uskonnollisten vähemmistöjen jäsenet eivät koe aivan olevansa täysiarvoisia Turkin kansalaisia, Alaranta kertoo.
Uskoa saa harjoittaa vapaasti ainakin kirkkorakennuksen sisällä.
– Imaamikoulujen oppikirjoissa protestanttinen lähetystyö nähdään vilpillisenä ihmisten harhauttamisena, jolla on myös poliittisia päämääriä, Vitikainen sanoo.
Kirkkoihin kohdistuu ilkivaltaa
Risto Soramiehen mukaan osa Turkin lehdistöstä on saattanut lietsoa kristittyjen vastaista mielialaa. Kirkkoihin kohdistuu ajoittain myös ilkivaltaa, kuten ikkunoiden rikkomisia. Soramies arvelee, että häirintään ovat syyllistyneet kansallismieliset ryhmittymät, joilla ei ole kytköstä hallitukseen.
– Jumalanpalveluksia on häiritty ja seurakunnan kirkkoja poltettu. Murhat ovat ääritapauksia.
Esimerkiksi vuonna 2007 Malatyassa murhattiin kolme kristillisen kustantamon työntekijää.
Turkissa on ollut kuluneen vuoden aikana myös useita terrori-iskuja, joista osan takana on ollut terroristijärjestö ISIS.
– Ei ole kuitenkaan nähtävissä viitteitä siitä, että järjestö olisi ottamassa Turkin kristittyjä erityisesti hampaisiinsa, Vitikainen toteaa.
Nationalismi ja konservatiivisuus nousussa
Toni Alaranta on huolissaan hallituspuolue AK:n linjan kiristymisestä. Se saattaa tukaloittaa kristittyjen asemaa.
– Konservatiiviset arvot ovat nousemassa entistä enemmän pinnalle. AKP rakentaa uutta ideologiaansa pyrkimällä yhdistämään sunni-islamilaisen identiteetin ja oikeistonationalismin.
Alarannan mukaan AKP on ideologisesti Muslimiveljeskuntaan rinnastettava, poliittista islamia edustava liike.
– AKP on viimeisen viiden vuoden aikana myös aktiivisesti pyrkinyt nostamaan Muslimiveljeskunta-liikettä edustavat ryhmät valtaan ympäri Lähi-itää siinä onnistumatta. Lisäksi muun muassa Hamasin johtaja Khaled Mashal on esiintynyt kunniavieraana AKP:n puoluekokouksissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Käykö Turkki Syyriassa uskonsotaa? Presidentti Erdoğan pelaa valtapeliä vuoroin islamin ja vuoroin Turkin kansan nimissä
AjankohtaistaKun islam alkoi viedä jalansijaa nationalismilta, Turkin kristityn vähemmistö tilanne parani. Nyt kelkka näyttää taas kääntyvän, sanoo Turkkiin perehtynyt konsultti Kari Vitikainen.
