Suomessa turvakotipaikkoja on liian vähän, vaikka tarve palveluille on suuri. Kuva: Tuomas Marttila/Lehtikuva.
Turvakodit eivät pysty tarjoamaan paikkaa kaikille tarvitseville
Vaikka Helsingin ja Vantaan turvakodit saavat nyt rahoituksensa valtiolta, lisää asiakaspaikkoja ei ole luvassa.
Turvakotipaikkoja ei riitä kaikille avuntarvitsijoille pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingin turvakotiin hakeutui viime vuonna aiempaa enemmän perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreja, mutta 143 tapauksessa yhtään paikkaa ei ollut vapaana.
Pääkaupungin Turvakoti ry:n ylläpitämässä turvakodissa Helsingissä on 10 paikkaa, Vantaan turvakodissa 6. Yhdelle paikalle mahtuu tarvittaessa myös vanhempi lapsineen. Helsingissä on myös Monika-Naiset liiton ylläpitämä Mona-koti, joka on suunnattu maahanmuuttajanaisille. Espoon turvakoti lakkautettiin 2013.
"Jos meillä on täyttä, tarkastamme olisiko lähialueiden turvakodeissa eli Vantaalla, Porvoossa tai Lahdessa tilaa. Ohjaamme myös kaupungin sosiaalipäivystykseen, jossa voidaan tarjota erilaisia kriisiratkaisuja. Toki pyrimme auttamaan myös puhelimitse mahdollisimman paljon", kertoo vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen Helsingin turvakodista.
Turvakotipaikkojen määrä on kaukana tavoitteesta, johon Suomikin on sitoutunut. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa suositellaan, että tarjolla olisi yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden.
Uudessa rahoitusmallissa on hyvää ja huonoa
Helpotusta turvakotipaikkojen vähyyteen ei tuo edes se, että turvakodeissa on siirrytty uuteen rahoitusmalliin. Aikaisemmin turvakodit saivat rahoituksensa kunnilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä, nyt suurin osa saa sen valtiolta. Helsingissä rahoitusmallissa nähdään hyvää ja huonoa.
"Nyt saamme kiinteän rahasumman, joka ei ole sidoksissa asiakasvirtaan. Se helpottaa talouden suunnittelua. Summa on kuitenkin pieni ja kattaa vain itse työstä aiheutuvia kuluja, ei esimerkiksi kiinteistökuluja. Emme myöskään pystyy lisäämään asiakaspaikkoja", Remes-Sievänen arvioi.
Vantaan turvakoti sai aiemmin valtaosan rahoituksestaan Vantaan kaupungilta. Se tarkoitti sitä, että turvakoti palveli ensisijaisesti vantaalaisia asiakkaita, mutta valtion rahoituksen saamisen myötä asiakkaita ja paikkakyselyitä tulee paljon myös lähikunnista.
"Sen jälkeen kun uusi malli tuli voimaan, turvakotipaikkojen kysyntä on kasvanut meillä merkittävästi", kertoo Vantaan turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen.
Se, että turvakotien kapasiteettia pystyttäisiin lisäämään lähivuosina vastaamaan avun tarvetta, ei näytä todennäköiseltä.
"Meillä olisi kyllä valmius lisätä paikkoja, jos rahoitus vaan järjestyy", Väänänen toteaa.
Asiakkaalle palvelut ovat ilmaisia
Asiakkaiden kannalta uudistus oli sikäli hyvä, että turvakotipalvelut ovat nyt ilmaisia. Aikaisemmin asiakas maksoi turvakodissa olosta vuorokausimaksua, joka esimerkiksi Vantaalla oli 34,80 euroa. Enää turvakodeissa ei myöskään tarvitse odottaa kunnan maksusitoutumusta. Avun tarve määritellään nyt turvakodeissa, ei enää kuntien sosiaalityössä.
"Helsingissä kaupungin maksusitoumusta ei tosin ole tarvinnut odottaa, vaan meillä on ollut sellainen sopimus, että alkuarvioomme luotetaan", Minna Remes-Sievänen tarkentaa.
Valtion rahoitus koskee vain kriisitilanteen alkuvaihetta. Jos asiakkaan avuntarve jatkuu, vastuu siirtyy taas kunnalle.
"Jos asiakkaalla on tarve pidempään apuun, olemme taas yhteydessä kaupunkiin. He päättävät, miten palvelu järjestetään, ostavatko he sen meiltä vai olisiko vaikka tuettua asumista tarjoava Kilpolan asumisyksikkö Kontulassa sopiva vaihtoehto", Remes-Sievänen sanoo.
Kysyntää turvakotien palveluille on nykyään tasaisesti ympäri vuoden. Kynnys hakea apua on hieman madaltunut, mutta helppoa se ei ole vieläkään. Näin voi olla varsinkin silloin, jos kyseessä on henkinen väkivalta.
"Moni miettii tänne tultuaan, että onko minulla oikeutta olla täällä. Meillä Suomessa on vahva yksin pärjäämisen kulttuuri. Turvakodeista on myös vääriä käsityksiä. Asiakas saattaa esimerkiksi pelätä, että jos tänne tulee, lastensuojelu vie häneltä lapset, vaikka ei se niin ole", Remes-Sievänen kertoo.
• Turvakotiin voivat tulla naiset ja miehet, yksin tai lasten kanssa, mihin kellonaikaan tahansa.
• Turvakodista saa keskusteluapua ja neuvontaa myös puhelimitse. Usein perheväkivallasta tai sen uhasta kertominen helpottaa jo oloa.
• Ensisijaista turvakodissa on väkivallan kokijan ja lasten turvallisuus ja väkivallan loppuminen.
• Väkivalta voi olla paitsi fyysistä, niin myös henkistä. Se voi olla esimerkiksi kiristystä, uhkailua, taloudellista tai hengellistä väkivaltaa.
• Jotkut ovat turvakodissa päiviä, jotkut pari kuukautta. Keskimääräinen aika on kaksi viikkoa.
• Henkisen tuen ja avun lisäksi turvakodista saa apua käytännön asioihin kuten asuntoasioihin tai lähestymiskiellon hakemiseen.
• Myös väkivallan tekijälle on tarjolla apua Jussi-työn kautta.
• Lisätietoa turvakotien palveluista ja tarjolla olevasta avusta saat esimerkiksi Nettiturvakodista tai Pääkaupungin turvakodin tai Vantaan turvakodin sivuilta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lähisuhdeväkivaltaan voi hakea apua vaikka koko perhe
Hyvä elämäKun apua hakevat yhtä aikaa sekä tekijä että kokija, saadaan usein nopeasti tuloksia. Turvakotien lisäksi apua väkivallasta irtipääsyyn saa avopalveluista.