Ateistinen tekstintutkija Vesa Heikkinen lukee Raamattua Twitterissä
Vesa Heikkisen mielestä hyvä essee tuo esiin lajityypin erikoisuuden: esseestä ei oikein voi sanoa, onko se kauno- vai tietokirjallisuutta. Siinä on iso ripaus kumpaakin.

Vesa Heikkisen mielestä hyvä essee tuo esiin lajityypin erikoisuuden: esseestä ei oikein voi sanoa, onko se kauno- vai tietokirjallisuutta. Siinä on iso ripaus kumpaakin.

Ateistinen tekstintutkija Vesa Heikkinen lukee Raamattua Twitterissä

Tekstiveteraani kirjoitti Kirkko ja kaupungille pienesseet jeesustelusta, taivastelusta ja jumaloinnista.

Jos keskustelu kielentutkija Vesa Heikkisen Twitter-tilillä menee epäasialliseksi, hän saattaa vastata näin: ”Jaa”. Se on merkki siitä, että eiköhän tämä keskustelu ollut tässä.

– Ei minun Twitter-virtaani tarvitse tulla kusemaan. Ennen muuten kustiin muroihin, nyt kustaan virtaan, suomen kielen dosentti laskettelee.

Tämä mies on hyvä nauramaan.

Vesa Heikkinen on alati käyvä tekstitehdas. Omia tai toimitettuja kirjoja on 12. Radio-ohjelmia hän on pyöräyttänyt pitkälti toistasataa – Heikkinen on ollut muun muassa vuosia vakiovieraana Politiikkaradiossa. Kolumneja kieliniekka on kirjoittanut lukuisiin julkaisuihin useita satoja, joista merkittävin kulttuuriteko on tämä: Heikkinen on kollegoiden kanssa toimittanut maakuntalehdille viikoittaista kielikolumnipalstaa ilman taukoja vuodesta 2000 lähtien.

Onhan tämä helvetin vaikeaa ilman uskoa.

Väitöskirjan lisäksi dosentti on tehtaillut kymmeniä tieteellisiä artikkeleja. Matkan varrella on syntynyt runoja, novelleja, aforismeja, jopa horoskooppeja. Tietysti Heikkisellä on myös kolme omaa blogia. Twitterissä hän vaikuttaa päivittäin. Tämän lisäksi päivätyössä Kotimaisten kielten keskuksessa on tullut kirjoitettua paljon muutakin.

Uusin aluevaltaus on essee. Heikkinen tekee parhaillaan esseekokoelmaa ja kirjoitti Kirkko ja kaupungille kolme pienesseetä. Esseet ovat hänelle henkilökohtaisia koettelemuksia.

– Koettelen sitä mitä uskallan ja voin sanoa. Esimerkiksi kuolevasta isästä kertovan intiimin esseen kohdalla on tärkeää, että tiedän isäni hyväksyvän sen. Teksteistä ei saa jäädä huono omatunto.

Heikkisen tuotannossa on välillä äkkijyrkkyyttä, mutta esseissä hän ei äksyile, vaan yrittää antaa jotain lukijalle lempeydellä. Yleensäkin hänen teksteilleen on leimallisinta elämänilo ja pilke silmäkulmassa.

Ateistin lapset halusivat kasteen

Mitähän tänään kirjoittaisi? Kysymys helisee Heikkisen päässä aina. Jo lapsuus meni tiiviisti tekstien parissa. Pikkupoikana hän ”toimitti lehtiä” ja ”luki kyläkirjaston kokonaan”. Toisella kymmenellä Heikkinen oli kesäisin Tuohikylän koulun kirjastonhoitajana Sallassa, Lapissa.

Itse asiassa ilman Sallaa ei voi ymmärtää vuonna 2014 syntynyttä tosenttia. Tosentti on Heikkisen käyttäjänimi Twitterissä.

– Kotimurteessani ei paljon deetä käytetä, vaan minua sanotaan Sallassa "tosentiksi". Sanasta tulee aina mukava, lämmin tunne. Valitsin tosentin myös siksi, että en halunnut leimautua dosentiksi.

Heikkisen isä, Skdl:n puolueaktiivi, oli piinkova ateisti, ja Vesa on isänsä poika. Nyt hän kuitenkin lukee aktiivisesti Raamattua ja kommentoi sitä Twitterissä aihetunnisteella #tosenttilukeeraamatun. Miksi ateisti lukee Raamattua?

– Se on oikeastaan poikieni ansiota. Heitä ei syntymässä kastettu, mutta kumpikin on yllättäen halunnut kasteen alakouluikäisenä.

Heikkisen kotona puhutaan paljon perimmäisistä kysymyksistä, ja niin puhuttiin tästäkin. Ei uskossa ole hänen mielestään mitään pahaa.

– Totesin pojalleni, että aina parempi, jos löydät uskon. Onhan tämä helvetin vaikeaa ilman uskoa, ateisti veistelee.

Nyt toinen poika tuntee Raamatun niin hyvin, että isä meinaa jäädä alakynteen. Täytyy siis päntätä.

Politiikan kieli vilisee viitteitä Raamatusta

Toki Raamatun lukemiseen on dosentillisiakin syitä.

– Tekstintutkijalle Raamattu on ehdottoman tärkeä kirja. Sitä täytyy tuntea, jos haluaa tutkia esimerkiksi politiikan kieltä. Raamattuviitteet täyttävät kielemme. Se on se perustavin tekstimme, Heikkinen sanoo.

Raamattua lukiessaan tosentti jättää tekstinulkoiset asiat huomiotta. Hän ei tulkitse, vaan lukee Raamattua pelkkänä tekstinä. Twiiteissä on havaintoja tarinasta, ihmettelyjä logiikasta. Miksi sanotaan noin eikä toisella tavalla tai tässä järjestyksessä eikä jossain toisessa? Nämä ovat tekstintutkimuksen kysymyksiä, joita Heikkinen esittää myös valtiopäiväpuheille, lehtien pääkirjoituksille ja käyttöohjeille.

Raamattua tehdessä kustannustoimittaja on kyllä nukkunut.

Joidenkin mielestä Raamatun teksti on puisevaa, mutta juuri tästä tekstintutkija kiinnostuu. Mistä tekstin tylsyys rakentuu?

– Mutta joo myönnetään, jos Raamattua ajattelee taideteoksena, kirjallisena tuotoksena, niin monissa kohdissa ei ole mitään tolkkua. Kustannustoimittaja on kyllä nukkunut, tosentti pohtii.

Luku-urakka etenee nyt Mooseksen toisessa kirjassa. Tätä vauhtia Heikkinen lukee Isoa kirjaa vielä monia vuosia. Maailmassa kun on niin paljon muitakin tekstejä, joita pitää päivystää.

Lue Vesa Heikkisen kieliesseet jumaloinnista, jeesustelusta ja taivastelusta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi