Työ tuo kehitysvammaiselle valoa ja yhteishenkeä
Vain harvat työkykyiset kehitysvammaiset ovat päässeet palkkatöihin. Kolmetoista kahvilatyöpajan jäsentä toimii uudessa kalliolaiskahvilassa työ- ja päivätoiminnassa.
Aamiaisaika on lopuillaan Karhupuiston reunalla sijaitsevassa IPI Kulmakuppilassa. Jussi Ratia kerää pöydistä likaisia astioita. Blokkaaminen on Ratian mieluisimpia työtehtäviä.
– Siisteydestä ja asiakasviihtyvyydestä huolehtiminen tuntuu omimmalta. Samoin tiski, jossa voi olla työkaverin apuna ja saa aikaan puhdasta jälkeä, hän kertoo.
Jussi Ratia on yksi kolmestatoista kehitysvammaisesta kahvilatyöpajalaisesta, jotka avustavat elokuussa avatun IPIn henkilökuntaa. Tehtävä on osa Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry:n työ- ja päivätoimintaa. Lyhdyssä toimii myös taide- ja tekstiilityöpaja, ulkotyöpaja, kulttuurityöpaja sekä radiotyöpaja.
Ratia on aiemmin käynyt työ- ja päivätoiminnassa Sörnäisten tekstiilityökeskuksessa sekä Lyhdyn ulkotyöpajassa. Kahvilassa hän on harjoitellut monenlaisia tehtäviä keittiötöistä raaka-aineiden kuljetuksiin. Tarjolla on kahvilatuotteiden lisäksi arkisin aamiaista ja lounasta, lauantaisin brunssi.
– Kahvilatyö tuntuu juuri oikealta minulle. Olen nauttinut siitä todella. Työ tuo elämääni valoa, kokemusta ja hyvää yhteishenkeä työtovereiden kesken, hän sanoo.
Kahvilatyö on monen toive
IPI Kulmakuppilassa toteutuu paitsi Lyhdyn myös usean kehitysvammaisen ihmisen haave.
– Moni asiakkaistamme on toivonut saavansa työskennellä kahvilassa. Nyt löysimme sopivat tilat ja yhteistyökumppanit, kahvilatyöpajan vastaava ohjaaja ja Kahvila IPI Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marja Visti-Koskinen kertoo.
Kahvilan tilat omistaa Kehitysvammaisten työllisyyden tukisäätiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii kustantaja Niklas Herlin. Lyhty huolehtii työ- ja päivätoiminnasta, jota siltä ostavat Helsingin ja Espoon kaupungit.
Kahvilatyöpaja perustettiin jo vuonna 2013. Kahvilatoimintaa on harjoiteltu Lyhdyn tiloissa Konalassa. Työpajalaiset ovat olleet alusta lähtien mukana kahvilan suunnittelussa, ja työympäristö on rakennettu heille sopivaksi. Kahvila on nimetty erään työpajan jäsenen isoisän mukaan.
Työpajalaiset toimivat kahvilan tehtävissä taitojensa mukaan, ohjaajiensa kanssa. Toimintaa on seitsemän tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, mutta työajasta voidaan sopia yksilöllisesti.
– Jokainen työpajalainen tarvitsee käytännön apua ja ohjausta. Uuden opetteleminen auttaa toimimaan itsenäisemmin, työkunto kasvaa ja työelämän rutiinit tulevat tutuiksi, Visti-Koskinen sanoo.
Osa työpajan jäsenistä pystyy mahdollisesti jatkossa työskentelemään tuetussa palkkatyössä.
– Kun kahvila alkaa toivottavasti tuottaa voittoa, pyrimme luomaan myös palkkatyöpaikkoja kehitysvammaisille ihmisille.
3 000 kehitysvammaista voisi tehdä palkkatyötä
Monet kehitysvammaiset ihmiset tekevät työtä, mutta harva heistä saa siitä palkkaa. Työikäisiä kehitysvammaisia on Suomessa noin 25 000. Heistä noin 2 000 osallistuu kuntien järjestämään avotyötoimintaan, josta maksetaan työosuusrahaa keskimäärin seitsemän euroa päivässä. Vain 400–500 on työsuhteisessa palkkatyössä. Arviolta 3 000 kehitysvammaisella olisi kuitenkin kykyä ja halua tehdä palkkatyötä.
– Tässä näkyy perinteinen kehitysvammahuollon painotus työ- ja päivätoimintaan. Pyrimme edistämään kehitysvammaisten työllistymistä palkkatöihin ja työsuhteen tuomaa työntekijän turvaa, sanoo vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén Kehitysvammaliitosta.
Avotyötoiminnasta suurin osa on julkisen sektorin työpaikoissa kuten kuntien toimipisteissä, ikäihmisten palveluissa ja päiväkodeissa. Työsuhteisista kehitysvammaisista valtaosa toimii yksityisellä sektorilla palveluammateissa.
Työhönvalmennus on tarpeen
– Olennaista työllistymisessä ja työssä pärjäämisessä on työhönvalmennus. Helsinki on panostanut siihen, mutta läheskään kaikissa kunnissa palvelua ei ole, Ahlstén sanoo.
Valtaosa kehitysvammaisista ihmisistä saa työkyvyttömyyseläkettä, jonka lisäksi saa tienata korkeintaan noin 750 euroa kuussa. Tämä johtaa osa-aikaisiin töihin. Tilannetta parantaisi sosiaalietuusjärjestelmän muuttaminen joustavammaksi. Ahlsténin mukaan myös työtoiminnasta tulisi luoda jatkopolkuja palkkatyöhön niille, jotka sitä haluavat.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikilla ei ole halua tai toimintakykyä työsuhteeseen. Heille täytyy olla tarjolla mielekästä tekemistä ja osallisuutta omassa lähiyhteisössään ja laajemminkin yhteiskunnassa.
Työtä ja työtoimintaa
– Kehitysvammaisia ihmisiä työllistyy Helsingissä kaupungin Tuetun työllistymisen palvelun työvalmentajien tuella pääasiassa kaupan alalle, kahviloihin, päiväkoteihin, vanhuspalveluihin, avustaviin toimistotehtäviin sekä siivous- ja kiinteistönhuoltotehtäviin.
– Kehitysvammaisille tarkoitettua työ- ja päivätoimintaa järjestävät Helsingin kaupunki, Lyhty ry, Aula-työkoti, Rinnekotisäätiö, Ristola-säätiö sekä Toimintakeskus Rasti. Osa niistä myös työllistää kehitysvammaisia henkilöitä palkkatyöhön ja järjestää työhönvalmennusta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Anteeksi vaan, mutta tuijotat pikkuveljeäni” – Eerolla on Downin syndrooma, mutta hän huomaa kyllä ikävän kohtelun
Hyvä elämäJohanna Puolitaival puolustaa kehitysvammaista veljeään Eero Puolitaivalta vaikka mikä tulisi. ”Normaalius pakottaa elämään tosi suppeasti.”