Miika Anttonen on edennyt lauta- ja apupojasta rakennusliikkeen toimitusjohtajaksi.
Työmaalta toiselle
Miika Anttonen johtaa perheyritystä.
Mittari näyttää pariakymmentä pakkasastetta, kun Rakennustoimisto Anttosen toimitusjohtaja Miika Anttonen kiipeää Myyrmäen kirkon katolle. Aurinko paistaa, onneksi ei tuule.
Työmiehet ovat pitäneet ansaitun ruokataukonsa ja käyneet lämmittelemässä. He seisoskelevat pihalla kommandopipot päässään valmiina jatkamaan lumenpudotusta. Kun yhdeltä heistä kysyy, oliko kirkon katolla kylmä, vastaus tulee hymynkare suupielessä: ”Riittävän.” Anttosella on sekä virolaisia että suomalaisia työmiehiä.
— Meillä on hemmetin hyvät työntekijät. Huippujätkiä, kiittää Anttonen joukkoaan.
Kevennetään kattoa
Lumenpudotustöihin Anttosen firma ryhtyi viime talvena, kun kysyntää oli ja firmassa oli tarvittavat välineet kattotöihin.
— Helsingin seurakuntayhtymästä soitettiin, etteivät lumimiehet riitä, ja me menimme apuun. Nyt teemme lumenpudotusta myös Vantaan seurakuntien tilauksesta. Viime viikolla pudotimme lumet Ruskeasannan hautausmaan kappelin katolta, ja Kuntokallion kurssikeskuksessa kävimme tammikuun loppupuolella.
— Kun katolla alkaa olla metri lunta, pitää lumimäärää keventää, ettei rakennukseen tule vuotoja tai muita ongelmia.
Anttosen mielestä kenenkään tee se itse -miehen ei kuitenkaan kannata kiivetä ilman valjaita katolle lunta pudottelemaan, vaan jättää se suosiolla ammattilaisten tehtäväksi.
Turvallisuus ennen kaikkea
Työnjohtajana Miika Anttosen tehtävänä on valvoa, että työ tehdään oikein ja turvallisesti. Myyrmäen kirkko on hänen mielestään lumenpudottamisessa haastavimmasta päästä, sillä rakennus on korkea, katto on monimuotoinen ja ulosmenoaukkoja on useita. Lunta ei voi pudottaa alas joka kohdasta, vaan sitä täytyy jo katolla siirtää turvalliseen kohtaan. Alan mies puhuu ”lemppaamisesta”.
— Kirkossa on koko ajan toimintaa, esimerkiksi päiväkerholaisia tulee ja menee. Omakotitaloissa lumenpudotustyö on helpompaa, koska siellä tiedetään, ettei kukaan mene silloin lähellekään taloa haahuilemaan.
Myyrmäen kirkolla paikka, johon lunta pudotetaan, on merkitty lippusiimalla. Kattotyöntekijöillä on turvavaljaat, alhaalla on turvamies ja radiopuhelimella ilmoitetaan, jos joku lähestyy aluetta.
— Onneksi ei ole koskaan sattunut mitään, toteaa Anttonen ja koputtaa kädellään päätänsä ja puista pöytää.
Rakentaminen verissä
Korsossa sijaitsevan Anttosen rakennustoimiston perusti Miika Anttosen isä vuonna 1984. Rakennusmestari-isä on nyt siirtynyt toimistotöihin. Myös Miika Anttosen äiti ja avopuoliso työskentelevät toimistossa.
— Minun työpäiväni menee suurimmaksi osaksi siinä, että ajan autolla työmaalta toiselle ja puhun puhelimessa, Anttonen toteaa.
Anttosen firma tekee peruskorjauksia ja uudisrakentamista. Töitä on ollut lentokonehallin, toimistotilojen ja ravintoloiden rakentamisesta aina kirkkojen restaurointiin.
Rakennusala on Anttosilla verissä, sillä jo Miika Anttosen molemmat ukit olivat kirvesmiehiä.
— Isä sanoi, että jos hänen matkaansa lähden, lukion jälkeen pitää käydä ensin kaupallinen koulutus ja sitten teknillinen. Kävin kauppaoppilaitoksen ja sitten Tekun.
Anttonen on tehnyt alan töitä nuoresta pitäen. Yksi apumiehenpaikka on jäänyt erityisesti mieleen.
— Ensimmäisiä töitäni oli Hietaniemen hautausmaan ruumishuoneen kylmiöiden purkaminen. Se haju oli kamala ja tuli maskinkin läpi. Silloin mietin, että maksaakohan tämä vaivan.
Anttosen mielestä parasta hänen työssään on itsenäisyys. Itsenäisyyden kääntöpuoli on taas se, että töihin on mentävä vaikka kurkku kipeänä. Ei voi soittaa kenellekään, että nyt en tule.
— On niitäkin päivä, jolloin mikään onnistu, vasemmalta ja oikealta tulee jotakin. Vaikeudet pitää vaan kantaa ja kestää.
— Mutta perheessämme on neljä lasta. Kun menen kotiin, ketään ei kiinnosta, minkälainen päivä minulla on ollut, joten työhuolet unohtuvat heti. Se on mukava henkireikä.
Mitenköhän on, onko rakennusinsinöörillä itse tehty talo?
— Totta kai.
Miika Anttonen kävi seuraamassa lumenpudotusta ma 14.2. Myyrmäen kirkolla.
Jaa tämä artikkeli: