Henri Pajunen ja asumisneuvoja Ulla Pyyvaara vaihtoivat kuulumisia Koivukylän Kafnetissa. Kuva: Hans v. Schantz
Työssäkäyväkin voi olla asunnoton
Vantaalla on yli 400 asunnotonta. He nukkuvat tuttavien nurkissa, mutta myös autoissa, piharakennuksissa ja metsässä.
Henri Pajunen on hyvin helpottunut tuore vantaalainen. Syyskuussa hän muutti Koivukylään asuttuaan useamman kuukauden milloin äidin, milloin siskon tai ystävien luona.
– Menetin edellisen asuntoni, kun en masennuksen takia kyennyt hoitamaan asioitani ja hakemaan apua, ja vuokria jäi sen takia rästiin, Pajunen kertoo.
Viime joulukuun alussa hän päätti kadota, ja sulki puhelimensa.
– Öisin, kun asema oli kiinni, kävelin ympyrää Pasilassa. Päivisin yritin torkkua kirjastossa.
Viimein Pajunen suostui puhumaan siskolleen, joka järjesti hänet lääkäriin. Kun Pajusen sairaus saatiin hoitoon, hänellä alkoi pikkuhiljaa olla voimia myös asunnon etsimiseen. Tukiasunnon saaminen tyssäsi siihen, ettei Pajusella ollut päihdeongelmaa. Lopulta asunto löytyi yksityiseltä vuokranantajalta.
– Monella on asiat paljon huonommin. Minulla on ollut vahva tukiverkko. Toisaalta olen tuntenut syyllisyyttä, kun olen ollut toisten hyväntahtoisuuden varassa. Oma avuttomuus on tuntunut kaikkein pahimmalta.
Vantaallakin nukutaan metsissä
Yksi Pajusta asunnonhaussa auttaneista oli Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara. Hän on tavannut monenlaisia asunnottomia – myös sellaisia, jotka eivät tiedä, että heillä olisi oikeus omaan asuntoon.
On nuoria aikuisia, jotka asuvat pakosta kotona, on ihmisiä, jotka asuvat pimeästi sukulaisten tai tuttavien luona ja on myös vanhuksia ja pitkäaikaissairaita, jotka asuvat asumiskelvottomissa asunnoissa.
- asumisneuvoja Ulla Pyyvaara
– Ulkona asuvia sentään on vähemmän kuin 10 vuotta sitten, mutta kyllä Vantaallakin vielä nukutaan metsissä. Elokuun aikana tapasin kolme nuorta miestä, joista jokainen kertoi nukkuvansa makuupussissa ulkona, Pyyvaara lisää.
Hänen mukaansa monet kokevat asunnon hakemisen niin hankalaksi, etteivät he jaksa edes yrittää.
– Monella on toivoton olo. He ajattelevat, ettei kukaan kuitenkaan auta ja häpeävät tilannettaan. Jotkut eivät koe edes ansaitsevansa asuntoa.
Pyyvaara huomauttaa, että asunnottomien joukossa on myös työssäkäyviä ihmisiä. Hänenkin vastaanotollaan on käynyt väkeä yrittäjästä sairaanhoitajaan. Suurimpana syynä asunnottomuuteen Pyyvaara pitää pääkaupunkiseudun korkeita vuokria. Esimerkiksi sairaus saattaa sotkea pienituloisen talouden niin, ettei vuokraa ei enää pysty maksamaan.
Seurakunnilta voi hakea asuntoa
Autot, piharakennukset, asuntovaunut, luettelee asuntotyön diakoni Jari Hirvonen paikkoja, joissa asunnottomat majoittuvat. Hirvonen hallinnoi Vantaan seurakuntien 72:ta tilapäisasuntoa, joita voivat hakea pienituloiset, asunnon tarpeessa olevat vantaalaiset.
– Keskivertoasukas ja myös -hakija on noin viisikymppinen työtön tai eläkkeellä oleva mies. Meiltä asukasta ei irtisanota heti, jos vuokranmaksussa on ongelmia, vaan häntä autetaan hakemaan apua. Asunnon voi saada, vaikka olisi saanut edellisestä asunnostaan häädön, Hirvonen kertoo.
– Tällä hetkellä asuntoja vapautuu harvoin, sillä tilannetta vaikeuttavat putkiremontit. Niiden takia useita asuntoja voi olla samaan aikaan poissa käytöstä useita kuukausia.
Hirvonen ihmettelee sitä, että kun puhutaan asunnottomuudesta, kannetaan huolta vain sen aiheuttamista kustannuksista.
– Asunnottomuuteen liittyy paljon inhimillistä kärsimystä. Kun ei ole omaa tilaa ja rauhaa, ei se arki hirveän houkuttelevaa ole. Ihmettelen, että joku jaksaa sitä päivästä toiseen.
Vantaan sosiaalitoimella oli tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 437 asunnotonta asiakasta. Heistä 107 eli noin neljännes oli alle 25-vuotiaita. Suurin osa asunnottomista, 272, asui sukulaisten luona. Sosiaalitoimen osoittamissa tilapäisasunnoissa asui 77, yömajassa tai ulkona 46 ja asunnon puutteen vuoksi laitoksessa 42. Viime vuoden lopulla Vantaalla oli 125 pitkäaikaisasunnotonta eli sellaista, jonka asunnottomuus on kestänyt yli vuoden.
Asunnottomien yö Tikkurilassa maanantaina 17.10.
Klo 10–14 täytekakkua tarjolla Olotilassa (Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta)
Klo 16.15–17 pikkupurtavaa, evästä ja kahvit, klo 17–17.15 musiikkia, klo 17.20–18.45 keskustelutilaisuus ”Kallistuva kaupunki”, jossa mukana mm. asunnottomuutta kokeneita, kaupungin asiantuntijoita ja kiinteistöalan edustajia. Walkers-kahvila, Seurakuntien talo (Unikkotie 5 C)
Klo 18–23 grillimakkaraa ja hävikkiruokaa sekä vaatteita, musiikkia ja infoa, klo 19 tulen sytyttäminen. Lauri Lairalan aukio (Kielotie 13)
Klo 19–23 kampaajat ja alan opiskelijat leikkaavat ja kampaavat asunnottomien ja vähävaraisten ihmisten hiuksia. Mahdollisuus käydä saunassa ja paljussa. Vernissa (Tikkurilantie 36)
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Jokainen aamu alkoi sen miettimisellä, missä voisin päästä suihkuun” – turvaan pääseminen on asunnottoman naisen ensimmäinen tarve
Ajankohtaista Hyvä elämäAsunnottomien yö nostaa esiin asunnottomat naiset, joiden tarpeita nykyiset tukipalvelut eivät tunnista.