Yliopettaja Minna Valtosen mukaan tuore barometri osoittaa, että kirkko on joutunut paikkaamaan leikkausten aiheuttamia sosiaaliturvan repeämiä. Valtonen valokuvattiin Diakin Helsingin kampuksella Kalasatamassa.
Työssäkäyvien rahat eivät riitä ja pariskuntia päätyy asunnottomiksi – kirkon työntekijät kertovat kasvavasta hädästä uudessa tutkimuksessa
Sosiaaliturvan leikkaukset ja köyhyys kasautuvat samoille ihmisille, kertovat kirkon diakonian ja kasvatuksen työntekijät. Valtaosa toivoo kirkolta nykyistä vahvempaa yhteiskunnallista vaikuttamista.
”Ruokajonojen kasvaminen, ihmisten henkinen ja fyysinen hätä, näköalattomuus ja tulevaisuuden toivon hiipuminen näkyvät arjessa entistä enemmän”, kertoo tuoreeseen Diakonian ja kasvatuksen barometriin vastannut pappi. Barometri julkaistaan 9. syyskuuta Diakoniatyöntekijöiden päivillä.
Evankelis-luterilaisen kirkon diakonia- ja kasvatustyötä tarkasteleva barometri osoittaa, että sosiaaliturvaan ja järjestöihin kohdistuvat Petteri Orpon hallituksen leikkaukset lisäävät seurakuntien vastuuta ihmisten tukemisessa. Kyselyyn vastasi yli 800 diakonian ja kasvatuksen ammattilaista.
– Näyttää siltä, että seurakunnissa paikataan niitä repeämiä, joita leikkaukset ovat aiheuttaneet. Kun ahdinkoon joutuneet ihmiset eivät saa apua hyvinvointialueilta tai järjestöistä, he etsivät – tai heitä kehotetaan etsimään – apua kirkon piiristä. Myös digitalisaation aiheuttama syrjäytyminen näkyy tuloksissa, Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Minna Valtonen sanoo.
On mahdollista, että nyt tehdyistä ratkaisuista maksetaan tulevaisuudessa moninkertainen hinta.
Diakonian ja kasvatuksen barometrin mukaan diakonian, nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen työntekijät kohtaavat työssään useita ihmisryhmiä, jotka kärsivät sosiaaliturvaan ja järjestöihin kohdistuvista leikkauksista.
”Jopa työssäkäyvien aikuisten perheissä elämisen hintojen kallistuminen ja palkan riittämättömyys nousevat usein esiin ihan arkisissakin keskusteluissa”, barometriin vastannut varhaiskasvatuksen ohjaaja kirjoittaa.
”Häätöjen määrä on lisääntynyt. Uusia ihmisryhmiä (etenkin pariskunnat) päätyy nyt asunnottomiksi. Moni on ensimmäistä kertaa tekemisissä sosiaaliturvan kanssa”, diakoniatyöntekijä kertoo.
Asumistukien leikkaukset kurjistavat monen elämää
Diakonian ja kasvatuksen barometrin kysely toteutettiin marraskuussa 2025. Vuosina 2024–2025 hallitus poisti työttömyysturvan lapsikorotukset sekä työttömyysturvan 300 euron suojaosan, teki asumistukiin tuntuvia leikkauksia sekä siirsi opiskelijat yleiseltä asumistuelta asumislisän piiriin. Toimeentulotuessa huomioitaviin asumis- ja muihin menoihin tehtiin myös tiukennuksia.
Barometrin mukaan etuuksien ja verotuksen muutokset kohdistuivat voimakkaimmin kotitalouksiin, joissa oli työttömyyttä. Myöskään pienipalkkaiset henkilöt eivät enää välttämättä ole oikeutettuja toimeentulotukeen, ja yleisen asumistuen leikkaukset tuntuvat heille täysimääräisenä tulojen pienenemisenä.
Minna Valtosen mukaan barometri näyttää, että seurakuntien diakonian ja kasvatuksen työntekijät ovat toimineet nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa viimeisenä luukkuna.
– Tämä voi olla osa kirkon tehtävää, mutta jollain aikavälillä sen toteuttamisessa tulevat vastaan seurakuntien resurssit ja työntekijöiden voimavarat. Jatkossa on keskusteltava laajemmin siitä, millaista suomalaista yhteiskuntaa olemme rakentamassa, millaista järjestö- ja kansalaisyhteiskuntatoimintaa haluamme ja miten varallisuutta ja toimintamahdollisuuksia jaetaan.
Lähes kaikissa barometrin vastauksissa tunnettiin erityisen suurta huolta taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevista ja lisääntyvästä lapsiperheköyhyydestä. Kaikissa työntekijäryhmissä kannetaan myös huolta köyhyyden kasautumisesta samoille ihmisille.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että työllisyys- ja kasvutoimien mahdollistamisesta kaikkein suurinta hintaa maksavat ne ihmiset, jotka ovat jo entuudestaan vaikeassa tilanteessa. On mahdollista, että nyt tehdyistä ratkaisuista maksetaan tulevaisuudessa moninkertainen hinta. Erityisesti lapsiperheköyhyyden lisääntymisen seurauksiin tulisi kiinnittää huomiota, Valtonen sanoo.
Myös asumistukien leikkaukset nousivat usein esiin barometrin vastauksissa. Ne ovat vastanneiden mukaan kurjistaneet sekä perheiden että yksin asuvien elämää. Taloudelliseen hätään on joutunut esimerkiksi moni pienituloinen omistusasunnossa asuva.
”Olisi välttämätöntä, että diakonian ja kasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä kuultaisiin kirkon päätöksenteossa”, Minna Valtonen sanoo.
Työntekijät toivovat kirkolta yhteiskunnallista vaikuttamista
Barometri kartoitti myös diakonian ja kasvatuksen työntekijöiden ajatuksia kirkon yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Useampi kuin kahdeksan kymmenestä näiden alojen työntekijästä katsoi, että yhteiskunnallista vaikuttamista tulisi nostaa enemmän esiin kirkon työssä. Vahvimmin vaikuttamisen puolella olivat kyselyyn vastanneet diakoniatyöntekijät ja papit sekä työntekijät, joilla oli alle viiden vuoden työkokemus.
Yhdeksän kymmenestä vastaajasta katsoi, että kirkon tehtävänä on pitää esillä eriarvoisuutta ja tuoda esiin ihmisten pahoinvointia. Kaksi kolmesta oli ajatuksesta täysin samaa mieltä ja lähes kolmannes jokseenkin samaa mieltä. Eriarvoisuuden ja ihmisten pahoinvoinnin esiin tuominen oli tärkeintä diakoniatyöntekijöille.
Rauhaan liittyvien teemojen esillä pitäminen oli vastaajille lähes yhtä merkittävää. Vähemmistöjen haasteiden esiin tuomista piti tärkeänä tai melko tärkeänä useampi kuin neljä viidestä vastaajasta, ja suunnilleen yhtä moni piti ekologisesti kestävämpiä valintoja ja luomakunnan valintoja tärkeinä vaikuttamisen teemoina.
Tärkeimmäksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaksi nousi ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden vähentäminen. Lähes kaikki vastaajat (98 %) näkivät sen kirkon nykyistäkin tärkeämmäksi tehtäväksi.
Tutkijat: Arjessa kohdattu hätä velvoittaa kirkkoa
Diakonian ja kasvatuksen barometriin vastanneista diakoniatyöntekijöistä yhdeksän kymmenestä kohtasi vähintään viikoittain taloudellisesta niukkuudesta kärsiviä ihmisiä. Myös enemmistö nuorisotyöntekijöistä ja vajaa puolet varhaiskasvatuksen työntekijöistä kohtasi talouspulmien kanssa painivia vähintään kuukausittain.
Barometrin johtopäätösluvussa arvioidaan, että työntekijöiden arjessaan kohtaama inhimillinen hätä velvoittaa kirkkoa myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. ”Kohtaamistyön yhteydessä havaittuja rakenteellisia, yhteiskunnallisia epäkohtia olisi entistä tärkeämpää nostaa esiin myös kirkon ulkopuolella. (…) Kirkossa ei eletä vain tulevan maailman elämää varten, vaan ollaan tiiviisti kiinni tämän ajan todellisuudessa.”
Diakonian ja kasvatuksen työntekijöillä on näköalapaikka ihmisten arkeen ja elämään. Olisi välttämätöntä, että näiden työntekijöiden näkemyksiä kuultaisiin kirkon päätöksenteossa.
Minna Valtonen pohtii, kuinka suunnitelmallista vaikuttamistyö on esimerkiksi paikallisseurakunnissa ja miten sitä tehdään yhdessä seurakuntalaisten kanssa.
– Diakonian ja kasvatuksen työntekijöillä on näköalapaikka ihmisten arkeen ja elämään. Olisi välttämätöntä, että näiden työntekijöiden näkemyksiä kuultaisiin kirkon päätöksenteossa. Barometrin tulokset kertovat, että erityisesti diakonian ja kasvatuksen työntekijöiden ja luottamushenkilöstön välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä tulisi lisätä.
Diakonian ja kasvatuksen barometrin 2026 ovat toteuttaneet Kirkkohallitus ja Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä monialaisen ohjausryhmän kanssa. Barometri on saatavilla avoimena verkkojulkaisuna Kirkon julkaisut -verkkopalvelussa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Leikkaukset tuovat perheitä diakonian viimeiselle luukulle – ”Ihmiset yrittävät sinnitellä viimeiseen saakka”
AjankohtaistaKirkon diakoniarahasto auttaa taloudellisesti ahtaalle joutuneita perheitä kolehti- ja lahjoitusvaroilla. Hallituksen leikkauspäätösten seuraukset näkyvät hakemuksissa monella tavalla.
