Uskonto vai ET? Kaikille valinta ei ole itsestäänselvä

Uskonto vai ET? Kaikille valinta ei ole itsestäänselvä

Tuomas Rantanen erosi konservatiiviselta tuntuvasta kirkosta, mutta tahtoo lastensa opiskelevan uskontoa.

Helsinkiläisistä lapsista noin puolet kastetaan evankelisluterilaiseen kirkkoon, mutta uskonnon opetuksessa kato ei näy. Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen valitsee noin 69 prosenttia ja elämänkatsomustiedon 17 prosenttia kaikista oppilaista. Peruskouluissa uskonto tai elämänkatsomustieto on pakollinen oppiaine. Jos lasta ei ole kastettu, katsomusaineen voi valita.

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja mediakustantaja Tuomas Rantanen erosi kirkosta parikymppisenä, kun kirkko tuntui liian konservatiiviselta.

– En kuitenkaan ole uskontokielteinen, ja tuntuu, että tiukan luonnontieteellisesti rajautunut maailmankuva on omalla tavallaan ahdas. Kysymykset elämän merkityksistä on ratkaistava sen ulkopuolella.

Koulussa hän piti uskontotunneilla Jeesuksen nimiin kirjatuista ajatuksista, joissa sosiaalinen tasa-arvo ja henkiset arvot asetettiin materiaalisten arvojen eteen. Hän ehdotti vaimolle, että lapset opiskelisivat koulussa uskontoa.

– Tuumittiin, että saavat uskontoon sellaista näkökulmaa, mitä emme itse tarjoa.

Valinnasta on tullut lapsilta myönteistä ja kielteistä palautetta.

– Näistä asioista on juteltu paljon kotonakin. Oppimateriaali on kyllä välillä vähän pyhäkoulumaista.

 

Tiukan luonnontieteellisesti rajautunut maailmankuva on omalla tavallaan ahdas.

Tuomas Rantanen
 

Jos lapsi kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, hänen pitää osallistua oman uskonnon opetukseen. Huoltajien pyynnöstä myös muut kuin kirkon jäsenet saavat valita uskontotunnit. Muille opetetaan elämänkatsomustietoa. Elämänkatsomustiedossa käsitellään muun muassa demokratiakäsityksiä, vähemmistökulttuureja, maailmanuskontoja ja ihmisoikeuksia. Jos vähintään kolmen oppilaan vanhemmat niin tahtovat, myös muun uskonnon opetus on mahdollinen.

Kuluvana lukuvuonna Helsingissä on annettu oman uskonnon opetusta evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluville oppilaille sekä huoltajan toiveiden mukaisesti myös opetusta islamissa, katolisessa uskonnossa, buddhalaisuudessa ja Krishna-tietoisuudessa.

Huoltaja voi vaihtaa oppiainetta, jos oppilaan uskonnollinen yhdyskunta muuttuu tai oppilas ei enää kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Opetuskonsultti Tuulia Tikkanen sanoo, että katsomusaineissa kannattaisi kuitenkin muiden perusopetuksen aineiden tapaan pysyä valitussa oppiaineessa, jotta opinpolku pysyisi ehyenä.

– Muutos merkitsee usein ryhmän, opettajan ja opetussisältöjen muuttumista.

Tuomas Rantasen teini-ikäisen lapsen Vilppu Rantasen mielestä katsomusaineiden rinnakkaisjärjestelmä on turhauttavaa koulun resurssien haaskausta. Kristillisen kulttuurin näkeminen uskontotunneilla on ollut hänestä hyvä asia. On kuitenkin paljon opettajasta kiinni, millaista opetus on.

– Olisi parasta, että olisi vain yksi yhteinen uskontotieto tai muu vastaava aine.

Uskonnonopetuksen puolesta

"Uskontotunnilla lapsi oppii paremmin ymmärtämään uskonnollisia ilmiöitä ja traditioita, jotka eivät ole tästä maailmasta mihinkään poistumassa."

Isä, lapset 7 ja 4 vuotta

”Esikoinen oli ET-tunneilla ensimmäisen vuoden, kun ei kuulu kirkkoon. Toisella luokalla ET-opettaja vaihtui ja lapsi ihmetteli naureskellen oppituntien tarkoitusta, kun tunneilla katsottiin lastenohjelmia. Olen itse kärsinyt 1980-luvulla ET-tunneista, joissa piirrettiin kukkia vihkoon ja tapettiin aikaa. Myöhemmin minua on vaivannut myös, että en tiedä yleissivistykseen kuuluvia Raamatun tarinoita. Vaihdoimme kesken lukuvuotta uskontoon. Juttelin silloin luokanopettajan kanssa, ja hän sanoi, että ET:ssä on edelleen niin heikot opetusmateriaalit, että sisältö on valitettavan paljon opettajan viitseliäisyydestä kiinni.”

Äiti, lapset 9 ja 6 vuotta

Elämänkatsomustiedon puolesta

”Erosin kirkosta, että sain lapsen ET-tunneille. Haluan itse valita, mitä uskonnosta opetetaan, kuka sitä opettaa, miten ja milloin. Pyhäkouluun voisin lapseni laittaa ja Jaakko Heinimäen Suomen lasten Raamattu löytyy kotoa. Uskonnon opetus ei mielestäni kuulu kouluun muutoin kuin osana yleistä kulttuurintuntemusta ja historiaa. ET:ssä arvostan koko opetussisältöä: on käyty läpi koulun sääntöjä, jätteiden lajittelua, eri kulttuurien pukeutumista ja ihmisenä olemista. Tuntuu, että ET on juuri se oppiaine, joka koulusta muutoin puuttuu ja joka tukee omaa kasvatusvastuutani.”

Äiti, lapset 8 ja 2 vuotta

”Olen itse käynyt ET:n ja uskonnon tunneilla ja edellisestä on paremmat kokemukset. ET:n opetussuunnitelmaa ollaan juuri uusimassa, joten luotan siihen, että tunnit ovat yleissivistäviä ja kannustavat pohtimaan.”

Äiti, lapset 6 ja 3 vuotta

”Eettistä pohdintaa rakastanut poikani halusi käydä sekä uskonnon että ET:n kurssit. Lukiossa se onnistui."

Äiti, lapset 23 ja 21 vuotta

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: